Suosituin ikääntyvien vapaa-ajan aktiviteetti on lukeminen

Väestön ikääntymiseen varautumiseksi laaditun kansallisen ikäohjelman yhtenä tavoitteena on ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen ja muun muassa vapaaehtoistoiminnan lisääminen ja mahdollistaminen (STM, 2020). SHARE:n yhdeksännen tutkimusaallon aineistoon perustuvasta raportista ilmenee, että noin joka neljäs 50 vuotta täyttänyt suomalainen on tehnyt vapaaehtois- tai hyväntekeväisyystyötä vuoden sisällä (Auero & Lahtela, 2024). 

Osallistavien aktiviteettien lisäksi älylliset aktiviteetit tukevat ikääntyvien hyvinvointia. Niin ikään SHARE-aineistoon pohjautuvassa tutkimuksessa todettiin, että sosiaalisen aktiivisuuden lisäksi älyllinen aktiivisuus on yksi tärkeimmistä kognitiivista suorituskykyä ennustavista tekijöistä ikääntyvillä (Fernández ym., 2023). 

SHARE-haastattelussa kartoitetaan ikääntyvien vapaa-ajan aktiviteetteja kysymällä, onko vastaaja viimeisen 12 kuukauden aikana harrastanut tai osallistunut tiettyyn aktiviteettiin. Vapaaehtoistyön lisäksi vastaajilta kysytään muun muassa koulutuksiin tai kursseille osallistumisesta, kirjojen tai lehtien lukemisesta, sana- tai numeroarvoitusten ratkaisemisesta ja poliittisen järjestön tai paikallisjärjestön toimintaan osallistumisesta. 

Tämän artikkelin luvut perustuvat SHARE:n yhdeksännen tutkimusaallon aineistoon, joka kerättiin Suomessa kesällä 2022. 

Vapaaehtoistyön tekeminen naisilla yleisempää kuin miehillä

50 vuotta täyttäneistä naisista suurempi osa kuin miehistä kertoi tehneensä viimeisen vuoden sisällä vapaaehtois- tai hyväntekeväisyystyötä vähintään kerran (kuvio 1). Miehillä osuus on hieman suurempi kuin naisilla ainoastaan yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä. Yleisintä vapaaehtoistyön tekeminen on alle 75-vuotiaiden naisten joukossa. Heistä lähes joka kolmas (29 %) oli tehnyt vapaaehtoistyötä vuoden sisällä, kun miehillä osuus oli reilu viidennes (22 %). 

Kuvio 1.  Vapaaehtois- tai hyväntekeväisyystyötä viimeisen vuoden aikana tehneiden suomalaisten osuus ikäryhmän ja sukupuolen mukaan (n = 1732). 

Kuviossa 2 on havainnollistettu vapaaehtoistyön tekemisen tiheys heillä, jotka olivat tehneet vapaaehtoistyötä vuoden sisällä vähintään kerran. Tiheimmin vapaaehtoistyötä olivat tehneet 75 vuotta täyttäneet, joista kaksi viidestä ilmoitti tehneensä vapaaehtoistyötä lähes viikoittain tai useammin. Vielä työikäisten eli 50–64-vuotiaiden ryhmässä vapaaehtoistyötä tehtiin harvemmin kuin vanhemmissa ikäryhmissä – heistä alle viidennes kertoi tehneensä vapaaehtoistyötä viikoittain tai useammin. 

Kuvio 2. Kuinka usein viimeisen vuoden sisällä on tehnyt vapaaehtoistöitä ikäryhmän mukaan.

Vertailtaessa 15 eurooppalaisen maan kesken vapaaehtoistyötä viimeisen vuoden sisällä tehneitä 65–74-vuotiaita, nähdään, että Suomen 26 prosentin osuus on korkeampi kuin useissa muissa maissa, kuten Ruotsissa ja Baltian maissa (kuvio 3). Suomea selkeästi suurempi osuus vapaaehtoistyötä tehneitä löytyy puolestaan Alankomaista ja Tanskasta. 

Kuvio 3. Vapaaehtois- tai hyväntekeväisyystyötä viimeisen vuoden aikana tehneiden 65–74-vuotiaiden osuus maittain (n = 15 242). 

Lukeminen suosituin vapaa-ajan aktiviteeteista

Viimeisen vuoden sisällä koulutukseen tai kurssille oli osallistunut vajaa kaksi viidestä (38 %) 50–64-vuotiaista suomalaisista. Iän myötä osuus pieneni: 65–74-vuotiaista 16 prosenttia ja 75 vuotta täyttäneistä vain seitsemän prosenttia kertoi osallistuneensa koulutukseen tai kurssille. Suurin osa (59 %) kaikista koulutukseen tai kurssille osallistuneista oli osallistunut sellaiselle harvemmin kuin kuukausittain.

Urheiluseuran, yhdistyksen, kerhon tai muun vastaavan toimintaan osallistuminen oli yleisempää. Vielä työikäisistä eli 50–64-vuotiaista reilu kaksi viidestä (41 %) kertoi osallistuneensa tällaiseen toimintaan. Näin ilmoitti myös noin joka kolmas 65–74-vuotias (34 %) ja 75 vuotta täyttänyt (30 %). Urheiluseuran, kerhon tai muun vastaavan toimintaan osallistuneet olivat suhteellisen aktiivisia harrastuksessaan: lähes puolet heistä (48 %) kertoi osallistuneensa toimintaan viikoittain tai useammin.

Poliittisen järjestön tai paikallisjärjestön toimintaan osallistuminen oli puolestaan kysytyistä aktiviteeteista harvinaisinta. 50–64-vuotiaista viisi prosenttia ja molemmista vanhemmista ikäryhmistä vain kolme prosenttia kertoi osallistuneensa vuoden sisällä tällaiseen toimintaan.

Korttipelien tai muiden pelien, kuten shakin pelaaminen oli yleisintä alle 65-vuotiaiden joukossa, joista 61 prosenttia oli viimeisen vuoden aikana pelannut vähintään kerran. 65–74-vuotiaista noin puolet (49 %) ja 75 vuotta täyttäneistä vajaa kolmannes (29 %) oli pelannut pelejä vuoden sisällä. Heistä, jotka olivat vähintään kerran vuoden sisällä pelanneet, eläkeikäiset pelasivat useammin kuin työikäiset 50–64-vuotiaat. Työikäisistä noin kolmannes (34 %) kertoi pelaavansa viikoittain tai useammin, kun vastaava osuus oli reilu puolet sekä 65–74-vuotiailla (52 %) että 75 vuotta täyttäneillä (55 %).

Kirjojen, aikakauslehtien tai sanomalehtien lukeminen oli yleisin SHARE-haastattelussa kysytyistä vapaa-ajan aktiviteeteista: 90 prosenttia kaikista 50 vuotta täyttäneistä oli lukenut viimeisen vuoden aikana. Naisilla kirjojen tai lehtien lukeminen oli yleisempää kuin miehillä kaikissa ikäryhmissä (kuvio 4). Vuoden sisällä kirjoja tai lehtiä lukeneiden osuus oli nuorempia ikäryhmiä harvinaisempaa 75 vuotta täyttäneiden joukossa, jossa naisista reilu kymmenes (12 %) ja miehistä vajaa viidennes (18 %) ei ollut vuoden aikana lukenut.

Lukeminen oli paitsi yleisin myös useimmin harrastettu aktiviteetti. Kirjoja tai lehtiä vuoden sisällä lukeneista henkilöistä valtaosa, 91 prosenttia, kertoi lukeneensa lähes päivittäin. Ikäryhmien välillä ei ollut suuria eroja: työikäisistä 89 prosenttia ilmoitti lukeneensa lähes päivittäin, kun osuus oli 65–74-vuotiailla 93 prosenttia ja 75 vuotta täyttäneillä 92 prosenttia.

Kuvio 4. Kirjoja, aikakauslehtiä tai sanomalehtiä viimeisen vuoden sisällä lukeneiden osuus ikäryhmän ja sukupuolen mukaan (n = 1732).

Sana- tai numeroarvoituksia ratkoneet pärjäsivät muistitestissä muita paremmin

Sana- tai numeroarvoitusten, kuten ristikoiden tai sudokujen ratkaiseminen oli myös suosittu vapaa-ajan aktiviteetti. Naisilla tällaisten tehtävien ratkominen oli yleisempää kuin miehillä kaikissa ikäryhmissä. 50–64-vuotiaista naisista kaksi kolmesta (68 %) ja miehistä reilu puolet (55 %) oli viimeisen vuoden aikana ratkonut sana- tai numeroarvoituksia. 65–74-vuotiailla naisilla osuus oli hieman nuorempaa ikäryhmää suurempi, 72 prosenttia, kun miehillä osuus oli puolestaan hieman pienempi, 49 prosenttia. 75 vuotta täyttäneistä vielä harvempi oli ratkonut sana- tai numeroarvoituksia: naisista 57 prosenttia ja miehistä 40 prosenttia.

Älyllisen aktiivisuuden kuten sana- ja numeroarvoitusten ratkomisen tiedetään olevan yhteydessä ikääntyvien kognitiiviseen suorituskykyyn (esim. Fernández ym., 2023). Osana SHARE-haastattelua vastaajille tehdään muistitesti, jossa haastattelija luettelee kymmenen sanan listan ja pyytää vastaajaa toistamaan kaikki muistamansa sanat välittömästi. Alla olevassa kuviossa 5 nähdään muistitestin tulosten keskiarvo asteikolla nollasta kymmeneen sen mukaan, onko viimeisen vuoden sisällä ratkonut sana- tai numeroarvoituksia.

Kuviosta nähdään, että sana- tai numeroarvoituksia ratkoneet pärjäsivät muistitestissä keskimäärin paremmin kuin he, jotka eivät olleet viettäneet aikaa sana- tai numeroarvoitusten parissa viimeisen vuoden aikana. Tulos näkyy niin naisilla kuin miehillä kaikissa ikäryhmissä, ja suurin ero havaitaan 75 vuotta täyttäneiden joukossa, jossa sana- tai numeroarvoituksia ratkoneet muistivat testissä keskimäärin yhden sanan enemmän kuin he, jotka eivät olleet ratkoneet sana- tai numerotehtäviä.

Kuvio 5. 10 sanan listalta muistettujen sanojen lukumäärän keskiarvo sukupuolittain ja ikäryhmittäin sen mukaan, onko viimeisen vuoden aikana ratkonut sana- tai numeroarvoituksia (n = 1693).

Ikääntyvät tyytyväisiä vapaa-ajan aktiviteetteihinsa

Vähintään yhtä kaikista kysytyistä aktiviteeteista harrastaneet arvioivat tyytyväisyytensä mainitsemiinsa vapaa-ajan aktiviteetteihin olevan keskimäärin 8,6 asteikolla nollasta kymmeneen. Tyytyväisyys oli muita ikäryhmiä hieman matalampaa 75 vuotta täyttäneiden joukossa, jossa sekä naisilla että miehillä keskiarvo oli 8,3. Nuoremmissa ikäryhmissä naiset olivat hieman miehiä tyytyväisempiä harrastuksiinsa: 50–64-vuotiailla naisilla tyytyväisyys oli keskimäärin 8,7 ja miehillä 8,6, ja 65–74-vuotiaat naiset arvioivat tyytyväisyydekseen keskimäärin 8,8 ja miehet 8,5. 

Miehillä oli hieman naisia yleisempää se, ettei ollut vuoden sisällä tehnyt yhtäkään haastattelussa kysytyistä aktiviteeteista. 50–64-vuotiaista naisista kaksi prosenttia ja miehistä kolme prosenttia ei ollut harrastanut mitään kysytyistä aktiviteeteista. 65–74-vuotiailla naisilla osuus oli niin ikään kaksi prosenttia ja miehillä viisi prosenttia. Vanhimmassa ikäryhmässä harrastamattomuus oli selkeästi yleisempää: 75 vuotta täyttäneistä naisista kuusi prosenttia ja miehistä kymmenen prosenttia ei ollut harrastanut yhtäkään kysytyistä aktiviteeteista vuoden sisällä. Tyytyväisyys tilanteeseen, jossa ei ollut harrastanut mitään kysytyistä aktiviteeteista vuoden aikana oli asteikolla nollasta kymmeneen keskimäärin 6,8.  

Aktiivinen ikääntyminen tukee terveyttä ja hyvinvointia, ja toisaalta terveysongelmat voivat rajoittaa kykyä aktiiviseen harrastamiseen ikääntyessä. Heillä, jotka olivat vuoden aikana harrastaneet vähintään yhtä haastattelussa kysytyistä aktiviteeteista, oli parempi koettu terveys kuin heillä, jotka eivät olleet harrastaneet lainkaan vuoden sisällä. Terveytensä tyydyttäväksi tai huonoksi koki joka kolmas (33 %) heistä, jotka olivat harrastaneet vähintään yhtä aktiviteettia, kun terveyttään tyydyttävänä tai huonona piti peräti kaksi kolmesta (66 %) heistä, jotka eivät olleet harrastaneet mitään SHARE-haastattelussa kysytyistä aktiviteeteista viimeisen vuoden aikana. 

Lisätietoja

Johanna Lahtela, tutkimuskoordinaattori

Lähteet

Auero, K. & Lahtela, J. (2024). 50+ Suomessa – Tuloksia Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) -tutkimuksen 9. aallosta. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. 

Fernández, I., García-Mollá, A., Oliver, A., Sansó, N. & Tomás, J. M. (2023). The role of social and intellectual activity participation in older adults’ cognitive function. Archives of Gerontology and Geriatrics, 107(104891), 104891. https://doi.org/10.1016/j.archger.2022.104891 

SHARE-ERIC (2024). Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) Wave 9. Release version: 9.0.0. SHARE-ERIC. Data set. DOI: 10.6103/SHARE.w9.900. 

STM (2020). Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030: Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:31.  

Viittaaminen

Auero, K. (2025). Suosituin ikääntyvien vapaa-ajan aktiviteetti on lukeminen. Tietovuoto-artikkeli 7/2025. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/suosituin-ikaantyvien-vapaa-ajan-aktiviteetti-on-lukeminen/ [Viitattu: ##.##.20##].