Suomi on väestörakenteeltaan maailman ikääntyneimpiä maita. Eliniän pitenemisen ja matalan syntyvyyden seurauksena ikäihmisten osuus jatkaa edelleen kasvuaan, minkä myötä väestöllinen huoltosuhde (työikäisen väestön suhde eläkeikäisiin) heikkenee huolestuttavasti.
Aktiivinen ikääntyminen on tärkeä yhteiskuntapoliittinen tavoite ikääntyvissä yhteiskunnissa. Näin on myös Suomessa, jossa väestörakenne on eräs Euroopan ikääntyneimmistä.
Sukupolvien ketju -tutkimuksen mukaan suuret ikäluokat pitävät eniten yhteyttä - keskimäärin kerran viikossa - vanhempiinsa ja omiin lapsiinsa. Lastenlastensa, puolisonsa vanhempien ja ystäviensä sekä sisarustensa kanssa suuret ikäluokat ovat yhteydessä keskimäärin useampia kertoja...
Kuinka suomalaiset tukevat perheenjäseniään, kun apua tarvitaan niin vanhemmassa kuin nuoremmassa sukupolvessa?
Miten isovanhemmuus ja ystävyyssuhteet sopivat yhteen. Onko isovanhemmuus elämänvaihe, jossa painopiste siirtyy sukulaisiin ja pois ystävistä? Ehtiikö paljon lapsenlapsiaan tapaava mummo tai vaari myös ylläpitää ystävyyssuhteitaan?