Ikääntyvät suomalaiset auttavat monipuolisesti sukulaisiaan, ystäviään ja tuntemattomia
Suomi on väestörakenteeltaan maailman ikääntyneimpiä maita. Eliniän pitenemisen ja matalan syntyvyyden seurauksena ikäihmisten osuus jatkaa edelleen kasvuaan, minkä myötä väestöllinen huoltosuhde (työikäisen väestön suhde eläkeikäisiin) heikkenee huolestuttavasti.
Julkisessa keskustelussa painotetaan usein ikäihmisten heikkenevää terveydentilaa ja toimintakykyä sekä niiden myötä kasvavia avun tarpeita. Tällöin sivuutetaan se, että eliniän pidetessä, myös terveet ja toimintakykyiset elinvuodet lisääntyvät. Esimerkiksi työelämästä poisjääminen ei välttämättä tarkoita passivoitumista, vaan toimintakykyiset eläkeläiset ovat usein sosiaalisten verkostojensa voimavaroja ja tärkeitä avun lähteitä.
Tuoreessa tutkimusartikkelissamme tarkastelimme eläkkeelle jääneitä sekä eläkeiän kynnyksellä olevia suomalaisia auttajia. Tutkimuksessa hyödynsimme 62–67-vuotiailta suomalaisilta suurilta ikäluokilta vuonna 2012 kerättyä Sukupolvien ketju -kyselyaineistoa (n = 2174) ja selvitimme millaista apua suuret ikäluokat antavat ja mitkä tekijät ennustavat usean erilaisen avun antamista.
Tarkastelimme sukulaisille tai ystäville annettua käytännön apua sekä taloudellista tukea, vapaaehtoistyöhön osallistumista ja rahan lahjoittamista hyväntekeväisyyteen. Vastaajista 75 prosenttia oli antanut käytännön apua, 44 prosenttia taloudellista tukea, 21 prosenttia osallistunut vapaaehtoistyöhön ja 58 prosenttia lahjoittanut rahaa hyväntekeväisyyteen kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana.
Kuviossa 1 on esitetty suurten ikäluokkien antaman avun osuudet: jokainen ellipsi esittää yhtä avun muotoa, ja ellipsien päällekkäisyydet ilmentävät niiden osuutta, jotka ovat antaneet useampia avun muotoja. Valtaosa suurista ikäluokista oli osallistunut auttamiseen useammalla tavalla: 24 prosenttia vastaajista oli antanut vain yhtä, 35 prosenttia kahta, 25 prosenttia kolmea, ja 7 prosenttia kaikkia neljää tarkastelussa ollutta apua. Ainoastaan vajaat 9 prosenttia vastaajista ei ollut osallistunut mihinkään tarkastelussa olleeseen toimintaan.
Lisäksi selvitimme mitkä tekijät ennustavat monimuotoista auttamista eli sitä, että henkilö antaa sekä taloudellista tukea että käytännön apua läheisilleen, osallistuu vapaaehtoistyöhön ja lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen. Parisuhteessa olevat ja lesket, korkeammin koulutetut, maaseudulla asuvat, uskonnolliset sekä laajemman ystäväpiirin omaavat vastaajat olivat todennäköisemmin monimuotoisia auttajia verrattuna naimattomiin, matalasti koulutettuihin, kaupungissa asuviin, ei-uskonnollisiin, ja pienemmän ystäväpiirin omaaviin. Erilaisia auttajatyyppejä vertailtaessa havaitsimme, että esimerkiksi parempi taloudellinen tilanne ennusti monimuotoista auttamista verrattuna niihin, jotka eivät osallistuneet auttamiseen lainkaan ja eläkkeellä olevat olivat työssäkäyviä todennäköisemmin monimuotoisia auttajia verrattuna niihin, jotka antoivat muutamaa apua.
Aktiivinen ikääntyminen on tärkeä tavoite nopeasti ikääntyvissä yhteiskunnissa. Julkisessa keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa aktiivinen ikääntyminen pelkistyy usein aktiivisuudeksi palkkatyömarkkinoilla, jolloin sivuutetaan se, että aktiivinen ikääntyminen tarkoittaa useanlaista toimeliaisuutta. Tutkimuksemme osoittaa, että valtaosa eläkkeellä tai eläkeiän kynnyksellä olevista henkilöistä osallistuu monin tavoin sekä läheistensä auttamiseen että tuntemattomien tukemiseen vapaaehtoistyötä tekemällä ja hyväntekeväisyyteen lahjoittamalla. Paremmat auttamisresurssit ja auttamismahdollisuudet usein lisäävät monimuotoista osallistumista auttamiseen.
Lisätietoja
Hans Hämäläinen, etunimi.sukunimi@utu.fi
Tietovuoto perustuu artikkeliin:
Hämäläinen, H., Tanskanen, A. O. & Danielsbacka, M. (2023). Who are ‘Multi-Helpers’? Profile of Older Adults Engaging in Multiple Help-Giving Activities. Journal of Population Ageing, https://doi.org/10.1007/s12062-023-09415-8
Viittaaminen
Hämäläinen H., Tanskanen A. O. & Danielsbacka M. (2023). Ikääntyvät suomalaiset auttavat monipuolisesti sukulaisiaan, ystäviään ja tuntemattomia. Tietovuoto-artikkeli 3/2023. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/ikaantyvat-suomalaiset-auttavat-monipuolisesti-sukulaisiaan-ystaviaan-ja-tuntemattomia/ [Viitattu: ##.##.20##].
Tutkimus on osa Sosiaaliset verkostot, syntyvyys ja hyvinvointi ikääntyvässä Suomessa (NetResilience) -hanketta, jossa on mukana Väestöliiton lisäksi Turun yliopisto, Helsingin yliopisto sekä Aalto yliopisto. Tutkimus on saanut rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
