Suurista ikäluokista vajaa puolet käyttää sosiaalista mediaa

Sukupolvien ketju -tutkimuksen mukaan suuret ikäluokat pitävät eniten yhteyttä - keskimäärin kerran viikossa - vanhempiinsa ja omiin lapsiinsa. Lastenlastensa, puolisonsa vanhempien ja ystäviensä sekä sisarustensa kanssa suuret ikäluokat ovat yhteydessä keskimäärin useampia kertoja kuukaudessa. Muiden sukulaisten kanssa yhteydenpito on harvempaa.

Naiset ovat miehiä enemmän yhteydessä lapsiin, lapsenlapsiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, äidin puoleisiin täteihin, äidin puoleisiin serkkuihin sekä ystäviin. Yhteydenpidossa muihin sukulaisryhmiin ei ollut merkittäviä eroja mies- ja naisvastaajien välillä.

Omien lastensa kanssa suuret ikäluokat ovat eniten yhteydessä soittamalla ja tapaamalla kasvotusten sekä verraten usein myös lähettelemällä viestejä. Postikortteja tai kirjeitä lähetetään harvakseltaan ja myös videopuheluilla yhteyttä pidetään varsin harvoin. Sisarustensa kanssa suuret ikäluokat pitävät eniten yhteyttä soittamalla ja keskimäärin harvemmin kuin kerran kuukaudessa myös tapaamalla ja lähettämällä viestejä. Yhteydenpito sisaruksiin kirjeillä ja postikorteilla tai videopuheluilla on vähäistä.

Tutkimuksessa tiedusteltiin erikseen myös sosiaalisen median käytöstä. Yhteensä suurten ikäluokkien vastaajista 48 prosenttia oli käyttänyt sosiaalista mediaa. Naisista hieman yli puolet kertoi käyttävänsä sosiaalista mediaa, kun taas miehistä reilu 40 prosenttia.

Sosiaalista mediaa käyttäviltä tiedusteltiin lisäksi sitä, kenen kanssa he ovat tekemisissä sosiaalisessa mediassa (Kuvio 1). Suurin osa suurten ikäluokkien vastaajista on sosiaalisen median kautta tekemisissä omien lastensa, ystäviensä, lastenlastensa sekä sisarustensa kanssa. Suuri osa vastaajista pitää sosiaalisen median välityksellä yhteyttä myös sisarustensa lapsiin, serkkuihinsa ja naapureihinsa sekä entisiin tai nykyisiin työtovereihinsa.

Suurin osa suurten ikäluokkien vastaajista on sosiaalisen median kautta tekemisissä omien lastensa, ystäviensä, lastenlastensa sekä sisarustensa kanssa.
Kuvio 1. Suurten ikäluokkien yhteydenpito sosiaalisen median kautta.

Suuret ikäluokat ja läheisyys

Kyselyssä vastaajia pyydettiin kertomaan kuinka monta sellaista sukulaista ja ystävää heillä on, jotka he kokevat läheiseksi. Lisäksi tiedusteltiin myös kuinka läheiseksi he kokevat omat lapsensa ja sisaruksensa. Vastausvaihtoehdot olivat erittäin etäinen, etäinen, ei läheinen eikä etäinen, läheinen ja erittäin läheinen.

Suurilla ikäluokilla on uusimman kyselykierroksen mukaan keskimäärin 6,4 läheistä sukulaista ja 5,6 läheistä ystävää. Miehillä on useampia läheisiä ystäviä kuin naisilla, mutta sitä vastoin naisilla on keskimäärin enemmän läheiseksi kokemiaan sukulaisia kuin miehillä (Kuvio 2). Läheiseksi koettujen sukulaisten ja ystävien määrä oli vähentynyt vuodesta 2012, jolloin vastaavat luvut olivat 7,3 ja 6,2.

Suurten ikäluokkien vastaajat kokevat omat lapsensa ja sisaruksensa keskimäärin läheisiksi. Naiset kokevat sekä lapsensa että sisaruksensa läheisimmiksi kuin miehet. Naiset mieltävät lapsensa miehiä yleisemmin erittäin läheiseksi, ja vastaavasti miehet kokevat lapsensa useammin läheiseksi kuin naiset.

Suurilla ikäluokilla on enemmän läheiseksi koettuja ystäviä ja sukulaisia kuin heidän aikuisilla lapsillaan.
Kuvio 2. Suurten ikäluokkien ja aikuisten lasten läheiseksi koettujen ystävien ja sukulaisten määrä vuonna 2018.

Sukupolvien ketju -tutkimushankkeessa tutkitaan kahta perhesukupolvea: vuosina 1945–1950-syntyneitä suomalaisia suuria ikäluokkia ja heidän aikuisia lapsiaan. Hankkeessa kerätään tietoa sukulaisten ja ystävien välisestä yhteydenpidosta ja avunannosta noin viiden vuoden välein toteutettavin seurantakyselyin. Sukupolvien suhteet -tutkimusraportissa esitellään Sukupolvien ketju -hankkeen kolmannen kierroksen eli vuonna 2018 toteutetun aineistokeruun tuloksia.

Tietovuoto-artikkeli pohjautuu Hämäläinen Hans ym. (2021) tutkimusraporttiin Sukupolvien suhteet. Ikääntyminen ja vuorovaikutuksen muutos suurten ikäluokkien ja aikuisten lasten elämänkulussa.

Tietovuodon kokosi tietoasiantuntija Tiina Helamaa

Lisätiedot

Mirkka Danielsbacka, erikoistutkija,
mirkka.danielsbacka@vaestoliitto.fi