Useissa vuorovaikutustilanteissa saatamme unohtua ajattelemaan vain omaa näkökulmaamme, ja pyrkiä vaikuttamaan sen edistämiseksi. On tärkeää huomioida sana vuoro: emme voi vaikuttaa samanaikaisesti, vaan kumpikin vuorollamme. Pitää siis valita puhujan ja kuuntelijan roolit. Kun puhuja puhuu, kuuntelija kuuntelee. Kuuntelijan tehtävänä on keskittyä ymmärtämään, mitä toinen sanoo, ei pyrkiä kertomaan, mitä ajattelee toisen sanomisesta. Käykää alla oleva harjoitus läpi kohta kohdalta siten, että jokaisessa kohdassa pääsette sekä puhumaan että kuuntelemaan tasavertaisesti.
Yhteistyömalli ristiriitojen ratkaisemiseksi
1. Määritelkää ristiriita.
Ristiriidan aihe pitää määritellä selvästi ja rajat, jotta sen käsittely onnistuu. Aiheeseen on silloin myös helpompi palata, jos keskustelu alkaa rönsyillä. Mistä asiasta puhumme? Ristiriita aiheutuu usein erilaisesta tahdosta asian suhteen. Ristiriidan määrittelyssä nämä erilaiset tahdot pitää sivuuttaa ja nimetä aihe konkreettisesti ja neutraalisti, esimerkiksi loman vietto.
2. Lisätkää molempien ymmärrystä ristiriidasta ja sen syistä
Kumpikin kertoo vuorollaan ajatuksiaan ristiriidan aiheesta niin, että toinen kuuntelee eikä kommentoi tai ainakaan kritisoi toisen ajatuksia. Kuuntelija voi toistaa kuulemansa tai esittää tarkentavia kysymyksiä, kuten ”Mitä tarkoitit, kun sanoit, että…” tai ”Ymmärsinkö oikein, että…” Ajatuksena on nyt yrittää kaikin keinoin ymmärtää ja kuunnella toisen näkökulmaa ristiriidasta. Tärkeää on myös, että molemmat pääsevät tasavertaisesti toimimaan sekä puhujan että kuuntelijan rooleissa.
Kartoittakaa molempien näkökulma ristiriitaan keskittymällä erikseen tosiasioihin, tunteisiin, kehon reaktioihin sekä ajatuksiin. Ristiriita aiheutuu usein erilaisesta tahdosta; tahdomme aiheen tai asian suhteen eri asioita. Tässä mallissa tahdosta ja toiveista puhutaan vasta kohdassa kolme. Näin tahtooni saa vaikuttaa myös se, millaisia ajatuksia ja tunteita asia herättää kumppanissani.
- Tosiasiat: mitä faktoja ristiriidan aiheeseen liittyy? Tosiasiat kertovat täsmällistä, neutraalia tietoa ympäröivästä maailmasta, olosuhteista ja toisista ihmisistä. Ne eivät sisällä tulkintoja. (Esimerkiksi: loman ajankohta, budjetti, lomapäivien määrä tai aiemmat lomat)
- Tunteet: mitä tunteita ristiriidan aihe herättää? Kun puhumme toisillemme tunteista, pääsemme kiinni sisimpäämme ja asioihin, joilla on meille merkitystä. (Esimerkiksi: Mitä tunteita nousee muistellessa edellisiä lomia? Millaisia tunteita erilaiset lomanviettotavat herättävät?)
- Kehon reaktiot: millaisia tuntemuksia ristiriidan aihe herättää kehossani? Kehon reaktiot voivat auttaa huomaamaan ja tunnistamaan tunteita.
- Ajatukset: mitä ajattelen ristiriidan aiheesta? Ajatukset kuvaavat valtaosaa tietoisuuden toiminnasta. Johtopäätökset, arvostukset, uskomukset, luulot, tulkinnat, kysymykset ja ennakkokäsitykset ovat kaikki ajatuksia. (Esimerkiksi: Mitä ajattelen loman merkityksestä? Millaisia tulkintoja teen edellisistä lomista? Mitä ajattelen erilaisista lomanviettotavoista ja -paikoista? Mitä tarvitsen tässä kohtaa elämää?)
3. Kertokaa, mitä toivotte ja tahdotte
Kun olette päässeet ymmärrykseen siitä, mitä ajattelette ristiriidan aiheesta ja millaisia tunteita se herättää, voitte siirtyä puhumaan tahdosta. Tarkoituksena on tunnistaa oma tahto asiaan liittyen kolmesta eri näkökulmasta. Kun mietin käsiteltävä asiaa, mitä tahdon itselleni, sinulle ja meille. Kertokaa toisillenne toiveenne lomasta – mitä siellä toivoisi tapahtuvan? Taas toinen kuuntelee toisen toiveet keskeyttämättä. Kertokaa myös siitä, mitä toivotte/tahdotte toiselle ja teille yhdessä.
4. Tuottakaa ratkaisuvaihtoehtoja
Tuleva toiminta on nimensä mukaisesti toimintaa, ratkaisujen etsimistä. Koko harjoituksen tarkoitus on se, että ratkaisuja lähdetään etsimään vasta, kun ristiriidan aiheesta on löytynyt yhteinen ymmärrys. Tässä kohtaa siis sanoitetaan kaiken aiemmin keskustellun pohjalta sitä, millaisia ratkaisuja asiaan voisi liittyä. Mielikuvituksen voi päästää valloilleen ja pitää yhteisen ideariihen! (Esimerkissä ratkaisuvaihtoehdoiksi voisi listata vaikkapa erilaisia tapoja viettää lomaa.)
5. Valitkaa toimintatapa
Parhaimmillaan yhteistyöskentelynne tuloksena löytyy jotain uutta, minkä myötä ette joudukaan luopumaan omista toiveistanne. Millaisen toimintatavan valitsette?
6. Kokeilkaa käytännössä
Testatkaa valittua toimintatapaa.
7. Arvioikaa yhdessä kokeilun jälkeen
Varatkaa kokeilun jälkeen hetki arvioimiseen yhdessä. Mikä toimi ja mikä ei?