Kuva: Shutterstock.

Kontula (2016) kysyi suomalaisilta, mikä olisi heidän elämäänsä parhaiten sopiva parisuhde-elämäntyyli. Vaihtoehtoina oli eläminen ilman suhdetta, avo- tai avioliitossa tai niin, että oli useampia partnereita. Yksinelävistä sinkkumiehistä puolet kaipasivat elämistä sitoutuneessa avo- tai avioliitossa. Sinkkunaisista näin sitovaa suhdetta kaipasi vain yksi neljäsosa. Ilman mitään suhdetta naisista haluaisi elää vain 2 % ja miehistä 6 %. Usealla sinkulla elämän unelmiin kuuluu parisuhde. Toisaalta, jos tämä unelma on ainoa, se voi vaikuttaa siihen, kuinka mielekkääksi oman elämänsä kokee.

Ojala ja Kontula (2002) havaitsivat tutkimuksessaan, että se, miten ihminen itse on suuntautunut elämänsä päämääriin vaikuttaa siihen, kuinka tyytyväinen omaan elämäänsä voi olla. On olemassa ryhmä sinkkuja, jotka ovat hyvin suuntautuneita yhteisöön ja yhteiskuntaan. He ovat toimeliaita, osallistuvia ja tyytyväisiä omaan elämäänsä. Perhesuuntautuneet taas näkevät elämän tarkoituksena perheen perustamisen. Ainoa oikea tapa elää elämää, suurin unelma, olisi perhe. Nämä odotukset vaikuttavat koettuun elämäntyytyväisyyteen. He ajattelevat oman elämänsä valuvan hukkaan. Sitten on olemassa sinkkujen ryhmä, joka on riippumaton, yleensä korkeasti koulutettuja naisia. He näkevät vapauden myönteisenä asiana, kehittävät itseään ja nauttivat itsenäisyydestä. He eivät etsi suhdetta kieli vyön alla, vaan ottavat suhteen vastaan vain, jos se on hyvä.

Väestöliitto kysyi I love me -messuilla sinkuilta (100 sinkkua), mistä he haaveilevat. Sinkut haaveilivat eniten matkustelusta (74 %). Seuraavaksi eniten haaveiltiin parisuhteesta (66 %). Kolmanneksi suurimmaksi haaveeksi nousi kiinnostava työ (64 %) sekä parempi taloustilanne (64 %). Sinkkujen haaveet riippuivat iästä ja elämäntilanteesta. Nuoret sinkut haaveilivat enemmän kiinnostavasta työstä ja matkailusta. Hieman vanhemmat taas haaveilivat lapsista ja parisuhteesta.

Parisuhde on usein perhehaaveen mahdollistaja. Monet perheenperustamisiässä olevat sinkut kokevat siksi painetta kumppanin löytämisestä. Jos kumppania ei löydy, voi moni ajatella, että haave omista lapsista jää toteutumatta. Hedelmälliset vuodet kuluvat nopeasti, ja jos sopivaa ihmistä ei ole löytynyt, tulee monella yli 35-vuotiaalla tunne, että aika alkaa loppua kesken. Yksin lapsen saamiseen päätyy toistaiseksi harva.

”Olen istunut penkillä muistivihkoni kanssa muutaman tunnin. Katson merimaisemaa, ihmisiä ja auringonlaskua. Ajoittain kirjaan vihkooni ideoita ja ajatuksia. Usein muistiinpanoihin päätyy myös toiveitani ja unelmiani. Nyt kirjoitan vihkooni ensimmäistä kertaa, että haluan perheen. Toive perheestä on täysin uusi konsepti päässäni. Se kyllä vaatinee sen kumppanin, jonka löytäminen voi olla haaste.”

Kun sinkku alkaa lähennellä 40 ikävuotta, alkaa monilla surutyön tekeminen toteutumattomien haaveiden osalta. Elämä ei ehkä tuonut ihan kaikkia asioita, joita siltä toivoi. Yksi sinkku kuvasi, että hän oli nuorena kirjoittanut kirjeen 40-vuotiaalle itselle. Kirjeessä hän oli aikanaan kuvannut, että ”nyt kun sinulla on perhe ja oma talo”. Perheettömyyden suru on monelle hyvin kivulias prosessi. Naisilla tämä yleensä helpottuu, kun lapsitoiveet tulevat biologian osalta mahdottomiksi. Silloin on helpompi katsoa elämää sellaisena kuin se on ja suuntautua uusin toiveisiin ja haaveisiin.

”Ainoa asia, mitä elämältä haluan, on olla onnellinen. Jos parisuhde tekee joskus minut onnelliseksi, niin tehköön. En kuitenkaan haluaisi asettaa onneani sellaisen asian varaan. Tällä hetkellä minut tekevät onnelliseksi ystävät, perhe ja kyllä – myös Netflix-maratonit ainoastaan jäätelökulho seuranani. Ja se saa riittää minulle.”

 

Artikkelin sitaatit ovat poimintoja sinkkukampanjaan kirjoittaneiden teksteistä. Sinkkukampanja järjestettiin keväällä 2016 yhteistyössä Nyyti ry:n kanssa.

 

Viitteet:

Adamczyk, K. & Bookwala, J. (2013). Adult attachment and single vs. partnered relationship status in polish university students. Psihologijske teme 22(3):481–500.

Daneback, K. (2008). Nätdejting: Vem letar och träffar partners på internet? [Online dating: Who seek and find partners on the internet?] Tidskrift for Norsk Psykologforening, 45, 721–728.

De Paulo. (2016). What No One Ever Told You about People Who Are Single. Saatavilla: https://www.apa.org/news/press/releases/2016/08/single-people.pdf

Drigatos, S. M., Rusbult, C. E., Wieselquist, J., & Whitton, S. W. (1999). Close partners as sculptor of the ideal self: Behavioral affirmation and the Michelangelo phenomenon. Journal of Personality and Social Psychology, 77, 293-323.

Hogan, B. Dutton, W. ja Li, N. (2011). A global shift in the social relationships of networked individuals: Meeting and dating online comes of age. University of oxford

Eurostat http://ec.europa.eu/eurostat

FINSEX-kysely. (2015). Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/seksologinen_tutkimus/suomalaisten-seksuaalisuus-finse

Fisher, H. (2012). Geoff Warburton, Ed. The Psychotherapist. 52(8-9). United Kingdom.

Heiskanen, L (2016). Väestöliiton parisuhdekeskuksen kolumni. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/sinkuille/?x2249716=5926181

Iyengar, S. and Lepper, M. (2000). When choice is demotivating: Can one Desire too much of a good thing? Journal of personality and social psychology. 79(6):995–1006.

Kallio, Maaret (2013). Väestöliiton parisuhdekeskuksen kolumni. Saatavilla: http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/sinkuille/?x2249716=2880612

Kalmijn, Matthijs (2003). Shared friendship networks and the life courcse: An analysis of survey data on married and cohabiting couples. Social Networks 25(3):231–249.

Keewey, J. & al. (2013). From “work-family” to “work-life”: Broadering our conceptualization and measurement. Journal of vocational behavior. 82(3):221–237.

Ketokivi, Kaisa (2012). The Intimate Couple, Family and the Relational Organization of Close Relationships. Sociology 46(3):473–489.

Klineberg, E. (2012). Going Solo. The Extraordinary Rise and Suprising Appeal of Living Alone. The Penguin press, New York.

Kontula, Osmo. (2016). Lemmen paula. Seksuaalinen hyvinvointi parisuhdeonnen avaimena. Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E50. Saatavilla: http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/0d881d50158cd65e80151f3fcaa95e5a/1485765970/application/pdf/6081349/Perhebarometri_2016_netti.pdf

Kontula, O. ja Ojala M. (2002). Tarvitseeko minua kukaan, keski-ikäiset yksineläjät perhekeskeisessä yhteisössä. Saatavilla: http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/bbf45d7af52026564997de56ce404328/1484135852/application/pdf/4420918/Tarvitseeko%20minua%20kukaan_e-kirja.pdf

Kymen Sanomat 27.2.2014. Nettideittailun suosio kasvaa Suomessa kohisten. Saatavilla: http://www.kymensanomat.fi/Online/2014/02/27/Nettideittailun%20suosio%20kasvaa%20Suomessa%20kohisten/2014316993697/4

Levine, A. & Heller, R. (2010). Attached: The new science of adult attachment and how it can help you find—and keep—love. Penguin Group, NY: New York.

Miller, R. S. (2015). Intimate Relationships, 7. painos

Moreland, Richard L.; Beach, Scott R. (1992). Exposure effects in the classroom: The development of affinity among students. Journal of Experimental Social Psychology, Vol 28(3):255-276.

Morris, W. L., De Paulo, B. M., Hertel, J., & Taylor, L. C. (2008). Singlism – another problem that has no name: Prejudice, stereotypes, and discrimination against singles. In M. A. Morrison & T. G. Morrison (Eds.), The psychology of modern prejudice (pp. 165-194). New York: Nova Science Publishers.

Musick, K. (2012) Does marriage really make people happier? Study finds few well-beig advantages to marriage over cohabitation, 74(1):1–18.

Mäkinen, A. (2008). Oikeesti aikuiset. Puheenvuoroja yksineläjänaisen normaaliudesta, hyväksyttävyydestä ja aikuisuudesta. Tampere: Tampereen yliopisto.

Nurminen, E. (2015). Tinder on tehnyt deittailusta rennompaa. Kysely sinkuille Tinderistä. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/sinkuille/?x2249716=4320340

Parisuhdekeskus, Väestöliitto. Kysely sinkuille I love me -messuilla 2016. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/?x17665=6165226

Petrowski, K. & al. (2015). Is attachment style or socio-demography: Singlehood in a representative sample. Front Psychology 6:1738.

Reis, T. & Aron, A. (2008). Love: what is it, why does it matter, and how does it operate? Perspectives on psychological science

Rosenfeld, M. & Thomas, J. (2012). Searching for a mate: The rise of the internet as a social intermediary. American Sociological Review, 77(4): 523–547

Rusbult, E. (1980). Commitment and satisfaction in romantic associations: A test of the investment model. Journal of experimental social psychology 16, 172-186.

Schachner, D, Shaver, P. & Gillath, O. (2008). Attachment style and long-term singlehood. Personal relationships. 15(4): 479–491.

Spencer, P. (2006). Rethinking friendship: Hidden solidarities today. Princeton, NJ: Princeton University Press.

Spitze, G. & Trent, K. (2006). Gender differences in adult sibling relationships in two-child families. Journal of Marriage and family. 68(4):977–992.

Sunnafrank, M. & Ramirez, A. (2004). At First Sight: Persistent Relational Effects of Get-acquainted Conversations. Journal of Social and Personal Relationships, 21: 361–380.

Taloussanomat. (2010) 20 000 euroa - sinkku maksaa tuplasti. Saatavilla: http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001687068.html

Tinder-tilastoja. Impressive Tinders statistics. (2016). Saatavilla: http://expandedramblings.com/index.php/tinder-statistics/3/

Tiilikainen, Elisa (2015) luento yksinäisyydestä Suomessa. Saatavilla: http://www.uef.fi/documents/128231/129484/Tiilikainen1/170c88aa-cc83-4b23-a48a-39f87ed1c8cd

Vaillant, G. (2012). Triumphs of Experience. The Men of the Harvard Grant Study: Belknap Press.

Wethington, E., Kessler, R., Pixley, J. (2004) Turning points in adulthood. How healthy are we? A national study of well-being at midlife, 586–613. Chicago

White, L. (2001). Sibling relationships over the life course: A panel analysis. Journal of Marriage and Family. 63(2):555–568.