Tomi, 25: ”Eksän vauvauutinen oli nuoren miehen painajainen”


Haastattelin nuorta isää, joka sai kaksi kuukautta ennen lapsen syntymää tietää entisen tyttöystävänsä olevan raskaana. Kutsun häntä tässä Tomiksi.

Tomin ensireaktio oli kauhu. ”Sitä enempi tai vähempi pelkää, että entinen nainen soittaa, että nyt on tulossa lapsi.” Alkusokin jälkeen hän mietti, miten asumiskuviot järjestyvät, ja miten yhteishuoltajuus onnistuu. Tomi ei pystynyt aluksi ajattelemaan omia tunteitaan.

Pelko päällimmäisenä tunteena

Epäilys omasta selviämisestä ahdisti Tomia raskausaikana. ”Ajattelin, että eihän siitä tuu mitään.” Isäksi tulemisessa vaikeinta oli se, että Tomi oli tottunut huolehtimaan vain itsestään. Epäilysten keskellä Tomi alkoi tuntea iloa syntyvästä lapsesta.

Lapsen synnyttyä Tomi tunsi kiitollisuutta siitä, että vauva oli terve. Päällimmäisinä tunteina olivat kuitenkin pelko ja huoli. Tomia huolestutti se, että hänellä ei ollut tarpeeksi aikaa valmistautua lapsen syntymään. ”Pääsin siihen meininkiin sisään kokemuksen, yrityksen ja erehdyksen kautta.”

Vanhemmuus nivoi yhteen

Tomi tunsi syvää katkeruutta, kun entinen tyttöystävä oli tehnyt hänen puolestaan päätöksen lapsen syntymästä. Kummatkin olivat epäileväisiä sen suhteen, että yhteen palaaminen olisi mahdollista. Tomi yritti keskittyä lapsenhoitoon. Katkeruus lapsen äitiä kohtaan helpotti, ja he päättivät perustaa perheen.

Tomin mukaan on mahdollista saada onnellinen parisuhde, vaikka suhde olisi alkanut raskaudesta. ”Mutta ei se siitä syntymästä suoraan seuraa.” Tomia helpotti se, että hän oli seurustellut lapsen äidin kanssa vuosia ennen eroa. ”Hyvässä tapauksessa, niin kuin meillä kävi, vanhemmuus nivoo yhteen.” Tomi näkee yhteisen vanhemmuuden elämänmittaisena työnä, jonka voi tehdä mahdollisuuksien mukaan hyvissä tunnelmissa tai riitaisesti. Hän näkee ensiarvoisen tärkeänä sen, että isä tulee toimeen lapsen äidin kanssa.

”Vanhan koulukunnan tyyli”

Parasta isyydessä on Tomin mukaan se, että ihminen voi oman lapsen varjolla kokea omaa lapsuuttaan uudelleen. Lisäksi lapsen kasvun seuraaminen on ollut Tomin mielestä ihmeellistä. Isyys on tuonut merkitystä Tomin elämään. Miehellä voi isyydestä huolimatta olla suunnitelmia ja tavoitteita elämässään.

Tomi on pohtinut, oliko hänen tavassaan tulla isäksi jotain outoa. ”Mutta sitten mä olen naureskellut, että tämä on se vanhan koulukunnan tyyli, tämä on se aito tyyli.” Hän tuli siihen tulokseen, että nykyisin ihmiset valmistautuvat vanhemmuuteen liian pitkään. Jotkut joutuvat odottelun vuoksi menemään jopa lapsettomuushoitoihin. Tomin mukaan lastenhuoneessa ei tarvitse olla vielä tapetteja, ennen kun vanhemmat edes yrittävät saada lasta. Nuori perhe pärjää Tomin mukaan ihmeellisen vähällä. ”Lapsi on koppasängyssä tyytyväinen, välillä se syö, ja vaippa vaihtuu. Ei se tarvi mitään sen hienompaa kuin ruokaa, sylin ja turvaa. Muu on plussaa.”

Elina Nurminen 
Psykologi 
Väestöliiton parisuhdekeskus