Masennus ja muut mielenterveyden ongelmat ovat yleisiä koko Suomessa. Pikkulapsiperheissä mielenterveysongelmat on perheen hyvinvoinnin riskitekijä, sillä pienet lapset omaksuvat perustietonsa elämän mielekkyydestä vuorovaikutuksen kautta. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsii noin 10 % suomalaisista äideistä eli noin 6 000 äitiä vuosittain. Myös osa isistä sairastuu masennukseen. Parisuhdevaikeudet ovat yksi synnytyksen jälkeisen masennuksen riskitekijä, ja lisäksi ne ovat yhteydessä naisten seksuaaliseen haluttomuuteen (Glazener 1997, DeJudicibus ja McCabe 2002). Toisaalta synnytyksen jälkeinen alavireys ja masennus haastavat toimivaakin parisuhdetta.

Masennus aiheuttaa pitkäkestoista alakuloisuutta ja surullisuutta ja heikentää arjen toimintakykyä. Masennukseen liittyy usein uupumuksen kokemuksia, ruokahalun muutoksia, nukkumisvaikeuksia ja jopa itsetuhoajatuksia. Aina masennus ei kuitenkaan oireile selkeästi. Aikuinen ihminen saattaa muuttua persoonaltaan erilaiseksi; hän ei kenties saa asioita aikaiseksi, ei ehkä muista tavalliseen tapaan sovittuja juttuja eikä koe onnistuvansa. Ärtyisyys ja raivonpuuskat voivat nekin olla masennuksen merkki. Masennuksen yhteydessä aikuinen kääntyy sisäänpäin eikä jaksa olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa kuten aiemmin.

Masennus voi estää parin keskinäisen yhteyden kokemuksia, kun toinen puolisoista ei ole henkisesti toisen saatavilla. Toimiva parisuhde voi kuitenkin olla masentuneen elämässä merkittävä voimavara. Käytännössä parisuhteen tukeminen voisi tarkoittaa, että vanhemmat pyytävät apua neuvolasta.  Masentuneelle vanhemmalle voidaan järjestää mieleinen hoitokontakti neuvolan kautta ja parikäyntien toteutuminen pyritään mahdollistamaan esimerkiksi perheneuvolassa. Myös lasten tulisi saada tulla kuulluiksi mielenterveysongelmista kärsivissä perheissä. Lapset tarvitsevat yhtä lailla keskustelua tai leikkitilanteita, joissa he voivat saada tunnetason tukea kokemuksilleen.

Toivon luominen on tärkeää

Masennuksen lisäksi perhe-elämää voivat haastaa muunlaiset mielenterveysongelmat (kuten kaksisuuntainen mielialahäiriö, persoonallisuuteen liittyvät ongelmat, psykoosi). Perheiden tuentarve voi olla suurta, ja moniammatillinen yhteistyö voi olla järkevää. Tukea voi saada julkisten palveluiden lisäksi esimerkiksi järjestöiltä ja yhdistyksiltä (muun muassa Mielenterveysomaisten keskusliitto, Setlementtiliitto, Suomen mielenterveysseura). Parisuhteen tukeminen psyykkisen hoidon osana on tärkeää.

Kun keinoja mielenterveyspulmien selättämiseen löydetään, ongelmien läpikäyminen voi parantaa puolisoiden elämänlaatua, perheen arkea ja parisuhdetta. Usko siihen, että tunnelin päässä on valoa, kantaa perheitä pitkälle.

 

Riikka Riihonen, LT, lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri

Minna Oulasmaa, pari- ja seksuaaliterapeutti, työnohjaaja, terveydenhoitaja

Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja