Erilaiset turvaverkot ovat tärkeitä vauva- ja pikkulapsivaiheessa. Toisiin ihmisiin tukeutuminen, omasta arjesta keskustelu ja erilaisten ajatusten vaihtaminen tuo vaihtelua vauva-arkeen, tunteen siitä ettei ole yksin ajatustensa kanssa ja mahdollisuuden erimuotoiseen tukeen. Äiti-lapsi-kerhot, seurakunnan keskusteluryhmät, avoimet leikkipuistot ja päiväkoti tarjoavat vanhemmille sosiaalisen verkoston, johon tarttua. Myös sukulaiset ja omat vanhemmat voivat olla mahdollisia turvaverkkoja. On kuitenkin mahdollista, että oma perhe ja sukulaiset ovat jääneet toiselle paikkakunnalle ja uusia verkostoja ei ole vielä syntynyt. Ensiarvoisen tärkeää on se, että oma kumppani tietää arkiset ajatukset ja huolenaiheet. Tämän lisäksi on hyvä yrittää tutustua uusiin ihmisiin sosiaalisen median, kerhojen, naapurien tai vaikkapa koiran kävelyttämisen yhteydessä. Pienet toistuvat kontaktit tuovat mahdollisuuden parempaan tutustumiseen ja ehkä pidempiaikaiseen ystävyyteen.

Pikkulapsiperheissä parisuhdetta kuormittavat usein työllistymiseen ja raha-asioihin liittyvät pulmat. Työttömyys ja työsuhteiden epävakaus ovat viime vuosina yleistyneet, mikä tuottaa stressiä perheissä. Vanhempien työllistyminen ja perheen raha-asiat vaikuttavat aina myös parisuhteeseen ja lapsiin. Työttömyys voi olla vanhemman itsetunnolle kolaus, ja hän voi tarvita tukea arkensa mielekkyyden palauttamiseksi. Työttömäksi jääneen kumppanin arjen olennainen elämänsisältö voi muuttua, ja parisuhteen kannalta tärkeintä on pitää puoliso ajan tasalla muutoksesta.

Kaikilla perheillä ei ole rahallisista syistä yhtäläisiä mahdollisuuksia harrastaa, opiskella ja toimia omassa ympäristössään. Kun jokainen euro on laskettava, raha-asioiden pohtiminen vie paljon vanhempien voimavaroja. Apua ja tukea kannattaa aina kysyä neuvolasta, kunnan sosiaalitoimesta, seurakunnasta ja erilaisista yhdistyksistä ja järjestöiltä. Tukea voi olla saatavissa monessa eri muodossa. Pienikin tuki tai keskustelu muiden samassa tilanteessa olevien perheiden kanssa vahvistaa omaa tunnetta pärjäämisestä.

 

Riikka Riihonen, LT, lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri

Minna Oulasmaa, pari- ja seksuaaliterapeutti, työnohjaaja, terveydenhoitaja

Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja