Uskottomuus on useimmille pariskunnille hyvin vaikea kokemus. Ihmiset kokevat uskottomuuden hyvin eri tavoin ja uskottomuudeksi ihmiset käsittävät hyvin erilaisia asioita. Uskottomuus tarkoittaa useimmille seksuaalista kanssakäymistä jonkun muun kuin oman puolison kanssa. Joskus uskottomuuden kokemukseen ei kuitenkaan tarvita varsinaista fyysistä kontaktia – vaikkapa sosiaalisessa mediassa käydyt, parisuhteen ulkopuoliset seksuaalisviritteiset keskustelut voivat aiheuttaa yhtä haavoittavan tilanteen, samoin jotkut kokevat nettipornon katsomisen uskottomuutena. Osa ihmisistä kokee henkilökohtaiset tunnetason keskustelut vastakkaisen sukupuolen kanssa uskottomuutena. Pariskunnan olisikin suhteessaan tärkeä selkeästi pohtia, mitä he määrittelevät uskottomuudeksi.  

Parisuhde järkkyy uskottomuuskriisissä

Uskottomuuden perusongelma on, että se voi romuttaa koko parin välisen luottamuksen. Kun uskottomuus paljastuu, petetty puoliso voi kokea tunnetasolla valtavan sokin. Hän saattaa alkaa epäillä parin koko yhdessä elettyä elämää ja sen aitoutta ylipäänsä. Petetyn tärkein kysymys aluksi on yleensä: miksi? Alun sokkivaiheen jälkeen petetty joutuu pohtimaan, voiko yrittää antaa tapahtuneen anteeksi ja uskaltaako rakentaa suhdetta uudelleen. Petetyn puolison itsetunto kärsii, ja tilanteesta jaloilleen pääseminen vaatii aikaa. Erityisesti parisuhteen ulkopuolinen, pitkäkestoinen suhde voi olla hyvin vaurioittava kokemus. Uskottomuuden työstämiseen olisi hyvä yleensä saada ulkopuolista keskusteluapua tai terapiaa. Joillekin uskottomuuden kokemus on niin musertava, että suhdetta ei voida enää jatkaa.

Puolisolleen uskoton on myös haasteellisessa tilanteessa. On selvää, että vaikka uskottomuuden syyt ovat moninaiset, taustalla usein on jonkinlainen muutostoive. Uskottomuus liittyy tavallisesti tarpeeseen reagoida omiin vaikeisiin tunteisiin toiminnalla. Joskus parisuhteessa käy niin, että toinen osapuoli ei ole pystynyt tai voinut ilmaista selkeästi ajatuksiaan ja tarpeitaan, mikä on johtanut tarpeeseen olla uskoton. Uskottomuus voi liittyä myös elämänvaihekriisiin tai oman parisuhteen arkipäiväiseksi kokemiseen, joskus taas taustalla on toive irrottautua parisuhteesta ja suunnata kohti uutta. Toisinaan syrjähyppy on häthätää ja ehkä alkoholin vauhdittamana tehty päätös; joskus sivusuhde on saattanut jatkua vuosia aivan tietoisesti.

Mitä uskottomuuskriisin jälkeen?

Uskottomuuden kokemuksesta ei ole helppoa ulospääsyä. Uskottomuuskriisin kohdanneen parin on syytä hakeutua sopivien parisuhdepalveluiden piiriin. Sen lisäksi parin kannattaa pysähtyä uskottomuuden ja siitä heräävien tunteiden ääreen. Petetyn puolison olisi saatava jonkinlainen selitys tapahtumien kulusta ja syystä, ja hänen on voitava saada surra menetettyä luottamusta kumppaninsa kanssa. Pettäjän osana on keskustelujen lisäksi käsitellä omia tunteitaan ja pyytää anteeksi vilpittömästi. Molempien kannattaa hakea tukea tunteilleen jostain taholta, esimerkiksi pariterapeutin vastaanotolta. Suhde ei välttämättä palaa ennalleen uskottomuuskriisin jälkeen, mutta kärsivällisesti rakentamalla voidaan luottamus parin välille usein palauttaa.

Uskottomuuskriisi voi joillekin pariskunnille olla herättelevä kokemus. Kriisin kautta voidaan huomata, että joidenkin, mahdollisesti pariskunnan vuorovaikutukseen tai tunteiden käsittelyyn liittyvien asioiden tulee muuttua. Kriisin kautta pariskunta voi saada suhteeseensa enemmän työkaluja ja löytää jopa uudenlaisen, kenties syvemmän yhteyden toisiinsa.

 

Riikka Riihonen, LT, lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri

Minna Oulasmaa, pari- ja seksuaaliterapeutti, työnohjaaja, terveydenhoitaja

Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja