Erimielisyydet ja ristiriidat kuuluvat jollain tavalla jokaiseen parisuhteeseen, joten on merkityksellistä, millä tavoin pari riitelee. Riitely on taitolaji, jossa mitataan pariskunnan halua ja kykyä ylläpitää ja korjata yhteyttään. Toimimatonta riitelyä luonnehtivat epäkunnioittava käytös, kuten nimittely ja halveksiva puhetyyli sekä ikivanhat mielipahaa tuottaneet asiat, jotka kaivetaan muistin sopukoista riidan aseiksi. Toimimaton riitely on portti huonoon ilmapiiriin, selvittämättömiin ristiriitoihin ja kaunaan.

Toimivan riitelyn ydinidea on, että erimielisyydessä ei ole kyse kumppanin hankalasta ominaisuudesta vaan yhteisestä ongelmasta, joka aiheuttaa ristiriitaisia tunteita. Toimivaa riitelyä luonnehtivat puolisoa kunnioittava käytös, riitelyn pysyminen aiheessa, pyrkimys toisen mielipahan välttämiseen, ja aivan olennaisena osana hyvissä riidoissa on myös toimiva sopiminen.

Tiedetään, että jopa kaksi kolmasosaa parisuhteiden erimielisyyksistä on niin sanottuja ikuisia ongelmia, joihin ei välttämättä löydy ratkaisuja vuosienkaan kuluessa. Noin kolmasosa riidoista taas on ratkaistavissa. Pitkässä parisuhteessa on tärkeää, että opitaan elämään ikuisten riidanaiheiden kanssa ja niistä huolimatta. Kyse on usein pitkälti ristiriitojen olemassaolon hyväksymisestä ja kummankin puolison asenteesta. Tavoitteena tulisi olla pulmatilanteiden selvittäminen siten, että molemmat osapuolet voisivat tuntea olevansa arvostettuja omine toiveine ja tarpeineen – sitä vastoin tavoitteena ei välttämättä voi olla ristiriitaa kokonaan poistava ratkaisu.

Sopimisella on väliä

Riitojen sopimisen merkitys kasvaa parisuhteen ikääntyessä. Sopimisessa on tärkeää, että riita todella saadaan selvitettyä. Vaikeneminen ja liennytystaktiikka toimivat jonkin aikaa, mutta niiden alle jää helposti kytemään vaikeita tunteita, kuten katkeruutta ja epävarmuutta. Ristiriidan leimahtaessa puolisoiden tunnemaailma on usein voimakas ja toista saattaa tulla loukanneeksi vahingossa. Tulisten tunteiden tyynnyttyä sopiminen onkin tilaisuus keskustella avoimesti siitä, mikä oli kummallekin merkityksellistä riidan tuoksinassa. Sopiminen vie parhaimmillaan paria eteenpäin, vaikka riitely ei aina kovin hedelmällistä olekaan.

Toisin kuin usein ajatellaan, pahan mielen purkaminen aggressiivisesti tai riidellen ei välttämättä puhdistakaan ilmaa, vaan konflikteissa hyvä lisää hyvää. Kiukkua ei kannata purkaa puolisoon, vaan jokaisen olisi hyvä oppia rauhoittumisen keinoja ja pyrkiä lievittämään omia pahanolon tunteitaan. Apuna voi käyttää monenlaisia henkisen hyvinvoinnin keinoja, kuten mindfulness-tekniikoita. Eräs tapa keventää parisuhteen kireää ilmapiiriä on todeta puolisolle, että ”tämä ei johdu sinusta, vaan minulla on nyt huono hetki” ja sopia yhteinen aika, jolloin tilanteesta voidaan puhua uudelleen. Kun asiasta jutellaan, voidaan sopia esimerkiksi viiden minuutin katsominen kellosta, minkä aikana puolison on kuunneltava toisen näkemyksiä keskeyttämättä – sitten toki vaihdetaan vuoroa.

 

Riikka Riihonen, LT, lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri

Minna Oulasmaa, pari- ja seksuaaliterapeutti, työnohjaaja, terveydenhoitaja

Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja