Työelämän kovat vaatimukset näkyvät perheiden arjessa. Työpaineet kiristävät parisuhdetta ja heijastuvat myös lapsiin. Taantuma ja syksyn 2009 myötä lisääntyneet työttömyys- ja irtisanomisuutiset voimistavat ihmisten työssään kokemaa epävarmuuden tunnetta.

– Taloudellinen turvattomuus voi olla lähisuhdeväkivallan taustalla siinä missä päihteetkin, kertoo Forssan seurakunnan perheasiainkeskuksen johtaja Aku Kaura.

– Perheneuvonnassa näkyy ongelmien kasautuneisuus. Vuorovaikutusongelmiin liittyy päihdeongelmia ja väkivaltaa. Ja toisinpäin.

Huoli toimeentulosta kuuluu ihmisten puheista:
– Epävakaa taloudellinen tilanne tuottaa ahdistusta, riitaa ja turvattomuutta. Sen huomaa asiakkaistamme, vahvistaa Riitta Koponen.

– Kilpailu työpaikoilla on aika kovaa. Työssä pitäisi pystyä osoittamaan oma tarpeellisuuteensa ja silloin valintoja tehdään usein perheen kustannuksella.

Esimerkiksi työaikajoustot helpottaisivat lapsiperheiden arkea:
– Lapsi vaatii aikaa ja läsnäoloa. Yksinolo voi ahdistaa ja masentaa lasta. Seuraukset saattavat näkyä vasta viiveellä.

Lapsia ei pidä kuormittaa aikuisten rahahuolilla. Mutta jos kotona on kireä ilmapiiri, lapsi voi ahdistua, jos häntä ei auteta ymmärtämään, mistä äidin tai isän kireys johtuu. Asioista olisi hyvä keskustella avoimesti.

Erouhka saa miehen hakemaan apua

Helsingin perheasiainneuvottelukeskukseen tuli viime vuonna kaikkiaan 1 333 puhelua. Kaikille ei vastaanottoaikoja riitä:
– Etusijalla ovat erokriisissä olevat lapsiperheet tai perheet, joissa on väkivaltaa, kertoo johtava perheneuvoja Harry Arvo.

– Joskus sisään voi päästä nopeastikin, mutta monet joutuvat valitettavasti odottamaan jopa viikkoja.

– Niitä asiakkaita, joita emme voi ottaa sisään, ohjataan muiden auttamistahojen piiriin, kuten A-klinikkasäätiöön, yksityisille terapeuteille ja Väestöliittoon, Arvo sanoo.

Miehistä yhteydenottajia on noin 40 prosenttia ja määrä on nousussa.
– Osittain tämä saattaa johtua siitä, että naisten uskottomuus on lisääntynyt. Miehet hakevat apua vasta, kun nainen uhkaa erolla, Harry Arvo pohtii.

Väestöliitossa perheiden kokemia paineita ja niistä syntyviä ongelmia kutsutaan kotistressiksi. Liiton perhetoimintojen johtaja Heli Vaaranen ei halua syyllistää vanhempia, mutta pitää kestämättömänä tilannetta, jossa vanhemmat ovat jatkuvasti liian väsyneitä ollakseen aidosti läsnä lastensa elämässä:
– Televisiota ja tietokonepelejä käytetään lasten hoitajina. Jos näin toimitaan jatkuvasti, se passivoi lapsia ja tekee heistä rauhattomia ja jännitteisiä.

Väestöliitossa on koulutettu erityisiä paripsykoterapeutteja auttamaan suhteensa kiemuroissa kipuilevia. Lisäksi liiton verkkosivuilta löytyy konkreettisia käytännön neuvoja ja ohjeita pareille ja perheille.

Kriisi nostaa esiin vanhat traumat

Turvattomuus on monimuotoinen tunnetila eikä liity vain perheiden ihmissuhteisiin tai väkivaltatilanteisiin. Sitä voivat kokea myös niin sanotut hyvin toimeentulevat ihmiset. Akuuttien ihmissuhdeongelmien taustalta voi löytyä syvempiä syitä, joista ihminen ei välttämättä ole tietoinen.

– Takana voi olla turvaton lapsuus tai käsittelemättömiä traumatisoivia kokemuksia. Taustat paljastuvat vähitellen. Tällaisissa tapauksissa tarvitaan usein pitkäkestoista terapiaa, kuvaa Harry Arvo.

Sari Kuvaja
Artikkeli on julkaistu Kirkko & kaupunki -lehdessä elokuussa 2009.