Tunnekeskeinen pariterapia on syntynyt tutkimalla terapeutin työskentelyä videonauhoitusten avulla ja kliinisten seurantatutkimusten kautta. Menetelmä näyttäisi tällä hetkellä tutkimusten mukaan tuloksiltaan parhaalta pariterapiamenetelmältä. Kun meta-analyyseilla on selvitetty, missä määrin asiakkaat ovat hyötyneet terapiasta, merkittävää parantumista on tapahtunut 90 % tutkituista. Tutkittaessa tulosten pysyvyyttä seurantatutkimuksilla tunnekeskeisen pariterapian tuloksellisuudeksi on saatu 70 -73 %.

Lukuja voidaan verrata toiseen paljon tutkittuun pariterapiamenetelmään kognitiivis-behavioraaliseen pariterapiaan (CBT), jossa todetaan, että 72% hoidetuista pareista paranee hoidon aikana ja 58% pareista ovat hoidon päättyessä parisuhteeseensa tyytyväisiä. Tulosten pysyvyys kognitiivis-behavioraalisessa pariterapiassa ollut 35% luokkaa. (Jacobson et al., 1984, Johnson 2003, Johnson 2004). Tunnekeskeinen pariterapia näyttäisi toimivan yhtä hyvin erilaisissa kulttuurisissa ympäristöissä ja samaa sukupuolta olevien parien hoidoissa. Terapian tuloksellisuuteen vaikuttaa tutkimusten mukaan eniten se, missä määrin nainen vielä luottaa kumppaninsa vielä välittävän hänestä.

Muinaisilla kelttiläisillä oli hyvin suoraviivainen ajatus elämästä: olet selkä seinää vasten, lohikäärme hyökkää kimppuusi etkä voi voittaa taistelua. Tuloksena on joka tapauksessa soturin kuolema. Lopputuloksen onnistumista arvioitiin sillä, kuinka hyvin taistelit. Tunnefokusoidun pariterapian näkökulmasta tätä voidaan muuttaa sanomalla, että olennaisinta taistelussa on se, ettei sinun tarvitse taistella yksin.