Tältä sivulta löytyviä tietoja saa vapaasti lainata tekijä ja lähde mainiten. Sivustoa päivitetään ja uutta tietoa lisätään tarpeen mukaan.

Käsitteitä

Tilastoissa ja tutkimuksissa maahanmuuttajalla tarkoitetaan yleensä sellaista Suomeen muuttanutta ulkomaan kansalaista, joka aikoo asua maassa pidempään. Maahanmuuttajalla voidaan joskus viitata myös sellaiseen henkilöön, joka on syntynyt Suomessa, mutta jonka vanhemmat tai toinen vanhemmista on muuttanut Suomeen (ns. toisen sukupolven maahanmuuttaja).

Paluumuuttajalla tarkoitetaan henkilöä, joka palaa lähtömaahansa. Suomessa paluumuuttaja tarkoittaa entisiä tai nykyisiä Suomen kansalaisia ja heidän perheenjäseniään tai jälkeläisiään, jotka muuttavat Suomeen.

Siirtotyöläisiä ovat ne, jotka muuttavat työn vuoksi tilapäisesti asumaan toiseen maahan. Lyhyellä työkomennuksella olevia tai lyhytaikaiseen kausityöhön (esimerkiksi marjanpoimijat) tulevia ulkomaalaisia ei tilastoissa lueta maahanmuuttajiin.

Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut vainon kohteeksi ja joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta toisesta maasta.

Pakolainen on YK:n pakolaissopimuksen mukaan henkilö, jolla on perusteltu aihe pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan. Sota, luonnonkatastrofi tai köyhyys ei ole sopimuksen määritelmän mukaisesti pakolaisuuden syy. Suomessa kutsutaan pakolaisiksi myös niitä, jotka ovat saaneet jäädä maahan suojelun tarpeen vuoksi tai humanitäärisistä syistä. Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n myöntämä pakolaisen asema ja joka kuuluu vastaanottavan maan pakolaiskiintiöön.

Koonnut Väestöntutkimuslaitos / Anneli Miettinen

Lisätietoa maahanmuutosta Suomessa Väestöntutkimuslaitoksen sivuilla:

Maahanmuuttajien määrä Suomessa
Maahanmuuttajat ikäryhmittäin
Maahanmuuton perusteet
Maahanmuuttajaperheet

Lähteitä ja lisälukemista muualla:

Tilastokeskus, esim. väestörakennetilastot, työssäkäyntitilastot.

Maahanmuuttovirasto.
 

Forsander, Annika. Luottamuksen ehdot. Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 2002.

Hämäläinen, Kari & Kangasharju, Aki & Pekkala, Sari & Sarvimäki, Matti. 1990-luvun maahanmuuttajien työllisyys, tuloverot ja tulonsiirrot. Työministeriö 2005.

Joroinen, Tuula. Työ on kahden kauppa – maahanmuuttajien työmarkkina-aseman ongelmia. Teoksessa: Paananen, Seppo (toim.). Maahanmuuttajien elämää Suomessa, s. 59–82. Tilastokeskus 2005.

Joroinen, Tuula. Työmarkkinoiden monenlaiset maahanmuuttajanaiset. Haaste suomalaiselle sukupuolijärjestelmälle. Teoksessa Martikainen, T. & Tiilikainen, M. (toim.): Maahanmuuttajanaiset: kotoutuminen, perhe ja työ, s. 285–311. Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 2007.

Linnanmäki, Suvi. Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio ja koulutus. Pro gradu-tutkielma, Helsingin yliopisto 2008.

Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan elämän eri osa-alueilla. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta, esiselvitysraportti. Työterveyslaitos, Kuntoutussäätiö, THL 2009.

Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut. Selvitysmies Pentti Arajärvi. Sisäasianministeriö 2009.

Martikainen, Tuomas & Tiilikainen, Marja (toim.). Maahanmuuttajanaiset: kotoutuminen, perhe ja työ. Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 2007.