Lasten reaktiot eroon vaihtelevat erittäin paljon lapsen iän, sukupuolen ja luonteen mukaan. Jotkut lapset reagoivat selkeästi ja avoimesti kysellen, protestoiden, itkien tai muuten mielipahansa ilmaisten. Toiset lapset taas kieltäytyvät puhumasta ja vetäytyvät omiin oloihinsa. Lapsen reagointitavasta riippumatta on syytä muistaa, että jokaiselle lapselle vanhempien ero on iso asia, johon sopeutuminen vie pitkän aikaa.

Lapsille on kerrottava tulevasta erosta:

  • Ajoissa
    Kun olette tehneet selkeän päätöksen tai kun ero näyttää erittäin todennäköiseltä, on aika kertoa asiasta myös lapsille. Lapsille on jätettävä aikaa valmistautua eroon ja siihen, että toinen vanhemmista muuttaa pois. Näin lapsi voi myös kysellä ja keskustella asiasta etukäteen kummankin vanhempansa kanssa.
  • Ikään sopivalla tavalla
    Aivan pienille lapsille hyvin konkreettisesti niin, että lapsi tajuaisi tulevan muutoksen. Silti vanhemmillekaan lapsille ei kannata mennä eron taustatekijöihin yksityiskohtaisesti, vaan ne ovat aikuisten välisiä.
  • Yhdessä, jos mahdollista
    Jos kykenette kertomaan asiasta yhdessä, vaikkei ero olisikaan molempien haluama, annatte lapsille selkeän viestin siitä, että kykenette silti hoitamaan vanhemmuutta yhteistuumin. Jos se ei ole mahdollista, olisi hyvä, että kumpikin vanhemmista puhuisi asiasta lasten kanssa ajallaan.
  • Ei liian yksityiskohtaisesti aluksi
    Lasten vastaanottokyky on rajallinen ja siksi on syytä kertoa aluksi vain keskeisistä edessä olevista muutoksista ja vastata lasten mahdollisiin kysymyksiin.
  • Mikä muuttuu
    Pyrkikää kertomaan lapsille, miten edessä oleva ero muuttaa asioita ja milloin mitäkin tapahtuu.
  • Mikä ei muutu
    Yhtä tärkeää lapsille on kertoa, mitkä asiat jatkuvat samanlaisina heidän elämässään eron jälkeen.
  • Ero ei ole lasten syytä millään tavalla
    Yksi yleisempiä eron yhteydessä tavattuja ilmiöitä on se, että lapset uskovat heidän itsensä olevan jotenkin syypäitä vanhempien väliseen eroon. He luulevat, että toinen vanhempi lähtee pois, koska he ovat olleet tuhmia, laiskoja tai rasittavia. Näin voi tapahtua silloinkin, kun tällaisista asioista ei ole ollenkaan riidelty perheessä tai lapsi ei niitä tuo eron yhteydessä esiin. Siksi on välttämätöntä, että molemmat vanhemmat ilmaisevat lapselle selkeästi ja painokkaasti, että ero ei mitenkään ole lasten aiheuttama, vaan aikuisten välisistä asioista johtuva.
  • Ero on vain aikuisten välinen, ei aikuisen ja lapsen välinen
    Kun vanhemmat eroavat, lapsi kokee, että toinen vanhemmista muuttaa pois myös hänen luotaan ja siksi lapsesta voi tuntua, että hänet on jätetty. Siksi pois muuttavan vanhemman on erityisesti hyvä puhua tästä lapsen kanssa ja korostettava, ettei hän halua erota lapsesta, vaikka muuttaakin pois.

    Tätä asiaa voi helpottaa se, jos pois muuttava vanhempi voi ottaa lapset mukaan alusta asti esim. etsiessään uutta asuntoa, joko konkreettisesti tai ainakin kertoa vaihtoehdoista. Näin lapsi voi konkreettisesti kokea, että isä tai äiti ajattelee häntä ja hänen tarpeitaan myös uutta elämäänsä valmistellessaan.
  • Vanhemmuudesta ei voi erota
    Lapsen logiikka sanoo, että ihmiset eroavat kun rakkaus ja tykkääminen loppuu tai riitely alkaa kyllästyttää. Siksi vanhempien pitää kertoa lapsille, että vanhemman ja lapsen välinen suhde on siten ainutlaatuinen, ettei siitä voi erota, tapahtuipa mitä hyvänsä.
  • Lapsille annettava aikaa sulatella asiaa
    Lapsille on hyvä antaa ensi kuuleman jälkeen aikaa sulatella asiaa. Jokainen lapsi on erilainen siinä, miten nopeasti hän ottaa vastaan tällaisen asian.
  • Lasta on kuunneltava
    Asiaan on palattava ja kuunneltava herkällä korvalla lasten kommentteja ja kysymyksiä (silloinkin kun ne ovat aikuisista kiusallisia!) ja pyrittävä niihin vastaamaan.
  • Ei pidä vähätellä asian vaikeutta, kurjuutta ja ei-toivottavuutta lapselle
    Vanhemmille voi olla raskasta ottaa vastaan lasten kielteiset reaktiot ja kommentit eroon. Silti olisi lasten kannalta hyvä, jos vanhemmat antaisivat lasten tuoda näitä esille ja myöntää, että asia on monella tapaa rankka.
  • Ei pidä antaa turhia lupauksia tai toivoa
    Meillä on joskus taipumus pyrkiä lieventämään jonkin kurjan viestin vaikutusta antamalla sellaisia lupauksia, joiden toteutumisesta emme ole aivan varmoja. On tärkeää, että sellaista ei tapahtuisi, eivätkä lapset joutuisi menettämään turhaan luottamustaan vanhempiensa antamiin lupauksiin.