Artikkelit

Artamonovan ym. tutkimuksessa selvitettiin elossa olevien lasten ja sisarusten merkitystä 50 vuotta täyttäneiden, vuosina 1740–1859 syntyneiden suomalaisten eloonjäämiselle. Pelkästään se, että oli elossa olevia lapsia tai sisaruksia ei ollut yhteydessä pidempään elinikään, mutta...

Kuinka laajoja suomalaisten sosiaaliset verkostot ovat? Kuinka usein läheisiin pidetään yhteyttä? Väestöliiton Perhebarometrin kyselyaineisto keväältä 2025 sisältää tietoa 18–79-vuotiaiden mannersuomalaisten sukulais- ja ystävyyssuhteista. Tässä tarkasteluun otetaan alueelliset erot...

Tutkimuksessa verrattiin suomen- ja ruotsinkielisten suomalaisten sukulais- ja ystäväverkostojen kokoa. Vertailu perustui väestöpohjaisiin kyselyihin, jotka koskivat suuria ikäluokkia ja heidän aikuisia lapsiaan.

Lastensaannin esteet ovat Suomessa monenlaisia. Miten naiset ja miehet eroavat kertomissaan syissä lykätä vanhemmuutta tai jättäytyä vapaaehtoisesti lapsettomiksi? Tuoreen maisterintutkielman mukaan miesten ja naisten syyt lykätä lapsiperheellistymistä eroavat osittain. Miehet pitävät...

Väestöpäivän ”Perheet ja digitaalinen hyvinvointi” -paneeli sai aikaan vilkasta keskustelua lasten ja nuorten suhteesta someen ja digitalisaatioon. Keskustelussa pohdittiin yksityistä ja julkista vastuuta sekä peräänkuulutettiin selkeämpiä suosituksia lasten ja nuorten älypuhelinten...

Kuinka aktiivisesti ikääntyvät suomalaiset harrastavat vapaa-ajallaan ja kuinka suuri osa heistä tekee vapaaehtoistyötä? Mikä on suosituin vapaa-ajan aktiviteetti ja kuinka tyytyväisiä he ovat harrastuksiinsa? Entä pärjäävätkö ristisanoja ratkovat ikääntyvät paremmin...

Kuinka usein suomalaiset keskimäärin harrastavat seksiä? Tai tarkemmin, kuinka usein suomalaiset keskimäärin ovat yhdynnässä? Uusimman FINSEX-kyselytutkimuksen aineisto näyttää, että selvästi harvemmin kuin aiempina vuosikymmeninä.