Perhevapaauudistuksen perustana tulee olla lapsen etu ja perheiden yhdenvertaisuus

22.10.2019

VÄESTÖLIITON KANNANOTTO 22.10.2019

Hallitusohjelman kirjaukset hyvä lähtökohta perhevapaiden uudistamiselle

Väestöliiton Perhebarometrin 2018 mukaan suomalaiset toivovat lisää joustavuutta työhön, enemmän päätösvaltaa perheille perhevapaiden jaksottamiseen sekä asumisen tukea, tuloveron alentamista ja tulonsiirtoja erityisesti vähävaraisille lapsiperheille. Väestöliitto pitää hallitusohjelmakirjausta perhevapaiden nykyistä tasaisemmasta ja joustavammasta jakamisesta vanhempien kesken hyvänä lähtökohtana uudistukselle. Uudistuksen perustana tulee olla lapsen etu ja perheiden yhdenvertaisuus. Väestöliitto esittää, että samanaikaisesti valmistellaan ja toteutetaan toimenpiteet myös raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisemiseksi sekä työelämän perheystävällisyyden vahvistamiseksi. 

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman mukaan

Toteutetaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa kunnianhimoinen ja perheiden hyvinvointia tukeva perhevapaauudistus. Tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Perheiden valinnan ja joustojen mahdollisuuksia perhevapaiden pitämisessä lisätään. Uudistus toteutetaan siten, että se kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia, myös monimuotoisia perheitä ja huomioi yrittäjyyden eri muodot.

Uudistus tulee toteuttaa niin, että äideillä ja isillä on yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta. Lisäksi perhevapaiden tulee sisältää vapaasti valittava vanhempainvapaajakso. Molemmille vanhemmille maksetaan korotettua ansio-osaa nykyistä äitien osuutta vastaavasti.

Uudistuksen tulee täyttää raskaussuojeludirektiivin ja työelämän tasapainodirektiivin vaatimukset.

Kotihoidontuki jatkuu nykymuotoisena. Selvitetään mahdollisuus maksaa etuus suoraan lasta hoitavalle isovanhemmalle.

Väestöliitto pitää hallitusohjelmakirjausta hyvänä lähtökohtana uudistukselle.

Lisäksi perhevapaauudistukseen liittyy kiinteästi hallitusohjelman kirjaus syrjinnän ehkäisystä.

Ehkäistään raskaussyrjintää. Täsmennetään lainsäädäntöä niin, että raskaus ja perhevapaan käyttö eivät saa vaikuttaa määräaikaisen työsuhteen jatkumiseen. Selvitetään perhevapaalta palaavien työsuhdeturvan parantamista ja ryhdytään selvityksen tulosten perusteella tarvittaviin lainsäädäntö- ja muihin toimiin.

Ehkäistään rekrytointisyrjintää. Tehdään selvitys nimettömästä työnhausta.

Väestöliitto esittää, että samanaikaisesti perhevapaauudistuksen yhteydessä valmistellaan ja toteutetaan myös toimenpiteet raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisemiseksi. Lisäksi esitämme uudistukselle tehokasta toimeenpano-ohjelmaa ja kampanjointia työelämän perheystävällisyyden vahvistamiseksi.

Perhevapaauudistus osa yhteiskunnan lapsi- ja perhemyönteisyyden vahvistamista

Vanhemmuudella ja perhesuhteilla on ihmisille erittäin suuri merkitys läpi elämänkaaren. Tämä emotionaalinen näkökulma perheen merkityksellisyyteen jää Suomessa usein työelämän ja talouden korostamisen jalkoihin. Vaikka talous painottuu yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa, uuden sukupolven synnyttämisen, hoivaamisen, huolehtimisen ja kasvattamisen suuri kansantaloudellinen merkitys jää yleensä huomioimatta ja siten vanhemmuus jää aliarvostetuksi. Lapsista huolehtiminen tulee myös nähdä vanhempien yhteisenä, ei yksin naisten, tehtävänä. Samoin lähiyhteisöjen ja koko yhteiskunnan vastuuta vanhemmuuden tukemisesta tulee entisestään painottaa. On tärkeää välttää nuorten naisten syyllistämistä syntyvyyden alentumisesta. Perhevapaauudistus tulee toteuttaa niin, että se selkeästi vahvistaa yhteiskunnan lapsi- ja perhemyönteisyyttä.

Väestöliiton ehdotukset perhevapaauudistuksesta

  1. Uudistuksen perustana lapsen etu ja perheiden yhdenvertaisuus. Lapsen etu on ensisijainen perhevapaita koskevassa uudistamistyössä. Lasten ja perheiden erilaiset ja yksilölliset tarpeet huomioidaan. Erityyppisten perheiden yhdenvertaisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Lähtökohtana on lapsen näkökulma niin, että kukin lapsi voi saada vanhempiensa/vanhempansa/muun läheisensä hoivaa säädetyn vanhempainvapaan ajan. 
  2. Pidennetään vanhempainvapaata. Ansiosidonnaista vanhempainvapaata pidennetään kokonaisuudessaan siihen asti, kunnes lapsi on täyttänyt 18 kuukautta. Isälle/toiselle vanhemmalle kiintiöityä ansiosidonnaista vapaata pidennetään lyhentämättä vanhempainvapaan mitoituksesta äidin nykyisen ansiosidonnaisen vapaan ja nykyisen yhteisen vapaan määrää.
  3. Lähtökohtana tasapuolinen jako vanhempien kesken. Vapaat jaetaan lähtökohtaisesti kummankin vanhemman kesken tasan. Lisäksi raskaussuojelun edellyttämä jakso varataan synnyttäjälle. Vanhemmat voisivat halutessaan luopua osasta omaa vanhempainvapaataan ja siirtää toiselle vanhemmalle osuutensa, lukuun ottamatta kummallekin kiintiöityä osuutta. Vanhempi voisi myös siirtää osan perhevapaasta jollekin toiselle henkilölle (isovanhempi, muu henkilö), joka vastaa lapsen hoitamisesta.
  4. Joustoja vanhempainvapaajaksoihin ja työaikaan. Perhebarometri 2018:n tuloksissa korostuu vanhempien oman harkintavallan vahvistaminen perhevapaiden käytössä ja joustojen lisääminen. Vanhempien päätösvaltaa vanhempainvapaan jaksotuksesta, koko- tai osa-aikaisuudesta sekä samanaikaisesta tai eriaikaisesta käyttämisestä tulee lisätä. Jokin osa vapaasta tulee voida säästää vauvavaihetta myöhemmäksi, esim. alle 3-vuotiaan hoivaan. Perheiden joustotoiveisiin tulee vastata myös lisäämällä osa-aikatyön mahdollisuuksia. Pienten koululaisten vanhemmille tarkoitetun osittaisen hoitorahan tasoa tulisi reilusti korottaa.
  5. Vanhempainpäivärahan minimitasoa nostetaan edelleen. Vähimmäistason korotuksella lievennetään lapsiperheköyhyyttä. Syntyvyyden näkökulmasta korotus parantaa yhtenä toimenpiteenä pienituloisten mahdollisuutta toteuttaa lapsitoiveensa. Ansiosidonnainen korvauksen taso on Suomessa muita Pohjoismaita alempi. Perheellistymisen taloudellisia esteitä tulee hallituskaudella selvittää laajemminkin, esimerkiksi asuntopolitiikkaa ja asumisen hintaa.
  6. Kotihoidontukeen joustavuutta. Kotihoidontukea voidaan porrastaa niin, että tuki on korkeampaa alkuvaiheessa ja laskee lapsen iän myötä. Myös kotona pienen sisaruksen kanssa hoidettavien 3-5-vuotiaiden lasten tulee voida päästä osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen ilman, että perhe menettää oikeuden kotihoidontukeen. Myös kotihoidontuen maksamista suoraan isovanhemmalle tai muulle läheiselle tulee edistää.
  7. Vahvistetaan varhaiskasvatuksen laatua ja lisätään maksuttomuutta. Varhaiskasvatuksen tarjontaa ja laatua tulee vahvistaa niin, että ryhmät ovat kooltaan lapsen ikävaiheeseen sopivia ja pysyviä ja että henkilökunta on pysyvää ja pätevää. Yli 3-vuotiaiden varhaiskasvatusta tulee kehittää maksujen osalta niin, että esim. 15–20 tunnin varhaiskasvatusosuus viikossa on maksutonta.
  8. Ehkäistään raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Perhevapaauudistuksen kanssa samanaikaisesti toteutetaan toimenpiteet perhevapaa- ja raskaussyrjinnän ehkäisemiseksi. Rekrytointisyrjinnän ehkäiseminen myös yleisemmin on tärkeää erilaisissa syrjintäriskeissä olevien, esimerkiksi etnisiin vähemmistöihin kuuluvien, lasta toivovien näkökulmasta. Näihin ihmisiin voi kohdistua työmarkkinoilla sekä ikävaiheeseen perustuvaa että muuhun tekijään, kuten alkuperään liittyvää syrjintää.  
  9. Vahvistetaan uudistuksen käytännön toteutumista ja työpaikkojen perheystävällisyyttä. Perhevapaauudistuksen toteuttamisvaiheeseen tulee laatia toimeenpano-ohjelma uuden mallin juurruttamiseksi ja toimivien käytäntöjen muodostamiseksi ja levittämiseksi. Perhevapaauudistuksen yhteydessä tulee myös jatkaa kampanjointia työnantajien ja työyhteisöjen perheystävällisyyden lisäämiseksi myös laajemmin kuin perhevapaiden toteuttamisessa. Esimerkkinä toimintamallista on Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelma.
  10. Arvioidaan uudistuksen vaikutukset lapsiin ja perheisiin ja myös vaikutukset syntyvyyteen. Uudistuksen kokonaisuuden tulee rohkaista perheellistymiseen ja toivotun lapsiluvun tavoitteluun.  Väestöliitto on mielellään kuultavana vaikutusarvioinnissa, erityisesti syntyvyysnäkökulmasta.

Tiivistys suomalaisten toivomista perhepoliittisista toimenpiteistä Väestöliiton Perhebarometri 2018:ssa

  • joustava työaika
  • enemmän ja parempia osa-aikatyön mahdollisuuksia
  • perhevapaisiin jaksotusmahdollisuuksia ja perheille päätösvaltaa
  • lapsiperheiden asumisen tukeminen uutena erittäin tärkeänä toiveena
  • tuloveron alennus lapsiperheille
  • erillinen lapsilisä vähävaraisille.

 

Helsinki 22.10.2019

Toimitusjohtaja Eija Koivuranta
Väestöliitto ry

 
 
 

Perhevapaauudistuksen perustana tulee olla lapsen etu ja perheiden yhdenvertaisuus