Uusi kirja suomalaisen onnellisuuden ja hyvinvoinnin tulevaisuudesta

3.10.2011

Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa 4.10.2011 klo 10.

 
Uusi kirja herättää yhteiskunnasta käytävää keskustelua
Onnellisuus ja hyvinvointi rakentuvat oikeudenmukaisuuden kokemukselle
 
Hyvinvoinnin sisältö joudutaan arvioimaan uudelleen. Taloudelliset asiat saavat jatkossa nykyistä vähemmän painoarvoa hyvinvoinnin rakennusaineina ja muiden tekijöiden merkitys korostuu. Työ osana elämää saa pienemmän painoarvon suhteessa vapaa-aikaan ja perheisiin. Kokemus oikeudenmukaisuudesta on yhä tärkeää, jos se rapautuu, onnellisuuskin vähenee.
Näin eri alojen keskeiset asiantuntijat pohtivat tänään julkistetussa Väestöliiton 70-vuotisjuhlakirjassa Suomalaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden tulevaisuus.  Juhlakirja on mielenkiintoinen ja herättävä näkökulma suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. 
Väestöliitto on toimittanut 70-vuotisen taipaleensa kunniaksi juhlakirjan, jossa 19 kirjoittajan voimin käsitellään suomalaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden suurimpia haasteita parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Kirjassa käsitellään hyvinvointipolitiikkaa ja sosiaalista kestävyyttä, perhepolitiikkaa ja työn merkitystä hyvinvoinnin lähteenä, yhteiskunnan arvoja ja sivistysperintöä, väestörakenteen muutosta, maahanmuuttoa ja kulttuurista kohtaamista, yksilöiden onnellisuutta ja sitä, mistä henkilökohtainen onni löytyy.
 
– Näyttää kaiken kaikkiaan siltä, että suomalainen hyvinvointi säilyy, jos estetään eriarvoisuuden lisääntymisestä johtuva kahtiajakautuminen yhteiskunnassamme. Kansalaiset luottavat yhteiskuntaan ja sen tarjoamaan sosiaaliturvaan, kun yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikka toteutetaan sellaisella sosiaalisesti kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla, toteaa Väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila-O´Brien.
 
Suomen vahvuutena pidetään väestön yhteistä tahtoa rakentaa ja ylläpitää hyvinvointivaltiota ja sen palvelujärjestelmää, joka rakennettiin talvisodan hengessä ”kaveria ei jätetä”. Sen soisi säilyvän vielä tulevinakin vuosikymmeninä. Suomalaisten kyky ja halu yhteisvastuuseen pitää ovet avoinna kansallisen hyvinvoinnin säilyttämiseen globalisaation erilaisista haasteista ja seurauksista huolimatta.  

Suurimman haasteen suomalaisten hyvinvoinnille tuottaa kahden seuraavan vuosikymmenen aikana väestön ikääntyminen. Eläkekulut ja ikäihmisten hoidon tarve kasvavat samalla kun julkiset tulot eivät lisäänny. Tämän kehityksen myötä tarve työperäiseen maahanmuuttoon kasvaa. – Suomi poikkeaa muusta Euroopasta siinä, että meillä ikääntymiskehitys tapahtuu ensimmäisenä ja voimakkaampi maahanmuutto taas viimeisempänä, sanoo kirjan toimittaja tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta.
 
Tulevaisuudessa maahanmuuttajista kilpaillaan. Kirjasta käy ilmi, että ne maat, jotka onnistuvat tekemään itsestään houkuttelevan ja ystävällisen, voittavat kilvan osaajista ja tekijöistä. Tässä kilpailussa Suomen pitää pärjätä. Houkuttelevuus syntyy pienistä maineteoista, joissa on mukana annos avomielisyyttä, suvaitsevaisuutta ja ystävällisyyttä. Suomeen muuttavat ihmiset tarvitsevat myös kotoutumista, joka on oleellinen osa kaikille suomalaisille kuuluvaa hyvinvointipolitiikkaa.

Taloudelliset mittarit ovat osoittautuneet riittämättömiksi arvioitaessa väestön hyvinvointia, siksi niiden rinnalle on kehitettävä muita mittareita, jotka seuraavat mm. toimintakykyä, yhteisyyssuhteita, itsensä toteuttamista, hyvää elämää ja onnellisuutta. Kun hyvinvointia ja sen osana onnellisuutta seurataan, tulevat keskiöön perhe ja parisuhteet. – Perheen merkitys hyvinvoinnin ja onnellisuuden lähteenä säilyy tulevaisuudessa, ehkä se jopa hieman vahvistuu. Väestöliiton tavoitteena on edistää suomalaisten perheiden hyvinvointia. Tälle työlle on jatkossakin hyvät lähtökohdat, sillä suomalaiset ovat eurooppalaisittain jopa poikkeuksellisen perhemyönteisiä. Haasteita tulee siitä, että perhesuhteet tulevat monessa suhteessa monipuolistumaan ja niissä on yhä useammin ainakin kahden kulttuurin väkeä, kertoo Osmo Kontula.
Työn merkitys sen sijaan tulee vähenemään suhteessa perheeseen ja vapaa-aikaan. Työ väistyy henkisestä keskiöstä, vaikka ajankäytöstä se viekin edelleen suurimman osan. Sen sijaan onnellisuuden kannalta on yhä tärkeämpää, että ihminen kokee työnsä mielekkääksi. Avainkysymyksiä on mm. se, kenen ehdoilla työelämää kehitetään. Yksilön äänen pitääkin kanavoitua päätöksiksi nykyistä paremmin.
 
Tulevaisuuden isoksi haasteeksi nousee myös se, miten saavuttaa ja säilyttää onni ja tyytyväisyys omassa elämässä. Merkitykselliset ja tyydytystä tuottavat intiimisuhteet ovat parisuhteiden ja myös yleisemmän onnellisuuden ytimessä. Hyvä parisuhde ja muut ihmissuhteet tarjoavat moninaista tukea ja tyydytystä. Ne kompensoivat myös mahdollisten tulevien taloudellisten ongelmien vaikutuksia.
 
– Henkilökohtaisen onnen lähde löytyy, kun ihminen oivaltaa elämän tarkoituksen ja tiedostaa omaan elämäänsä liittyvät hyvät asiat. Elämän tarkoitus rakentuu sitten eri ihmisillä erilaisista asioista, summaa Osmo Kontula.
 
Lisätietoja: tutkimusprofessori Osmo Kontula, Väestöliitto, 040 5827369
 
Suomalaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden tulevaisuus. Toim. Osmo Kontula. 2011. Väestöliitto. ISBN 978-952-226-083-3. Tilaukset nettikaupasta: . Hinta 42 € + toimituskulut.
 
 
 
 
 
 
 
 

Uusi kirja suomalaisen onnellisuuden ja hyvinvoinnin tulevaisuudesta