Perhebarometri: miten lapsiperhe käyttää aikansa

24.1.2012

 

Lehdistötiedote 24.1.2012
 

Perhebarometri selvittää lapsiperheiden ajankäyttöä
Kiireen tunne vähentynyt, aikaa annetaan perheelle 

Lapsiperheiden ajankäytössä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Kiireen tunne on vähentynyt. Perheelle halutaan antaa enemmän aikaa ja siinä myös onnistutaan. Myös sukupuolten välinen tasa-arvo on lisääntynyt, miehet ottavat enemmän vastuuta kotitöistä ja lastenhoidosta.

Väestöliiton perhebarometri 2011 selvittää lapsiperheiden ajankäyttöä 2000-luvulla. – Suomalaisissa arvotutkimuksissa perhe ja lapset nousevat jatkuvasti tärkeälle sijalle. Myös tässä barometrissa keskeiseksi teemaksi nousi yhteisen ajan löytäminen koko perheelle, kertoo tutkija Anneli Miettinen Väestöliiton Väestöntutkimuslaitokselta.
 

Epävakaat työsuhteet ja kiireet ovat lisääntyneet monilla työpaikoilla. Uusi teknologia mahdollistaa sen, että ollaan jatkuvasti puhelimen tavoitettavissa ja kannettavat tietokoneet tuovat työpöydän kotiin. – Näyttäisi kuitenkin siltä, että sekä työaikojen kehityksen että tietotekniikan hallinnan suhteen ollaan menossa parempaan suuntaan, toteaa Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirch.

Kenties yksi yllättävimpiä havaintoja Yhteistä aikaa etsimässä -perhebarometrissa olikin se, että kiireen kokemus oli vähentynyt viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Pienten lasten vanhemmista 30 prosenttia ja kouluikäisten vanhemmista 20 prosenttia koki jatkuvaa kiirettä, kun luvut kymmenen vuotta aiemmin olivat lähes 10 prosenttiyksikköä suurempia. Pienten lasten vanhemmat ja yksinhuoltajat ovat muita useammin kiireisiä, mutta tilanne alkaa helpottaa kun lapset tulevat kouluikään. Kiire on myös yhteydessä työajan pituuteen ja miehillä epätyypilliseen työaikaan.

Kotitalouden tulotasolla on vaikutusta kiireeseen. – Vaikka kiireen tunne olikin muita yleisempää ylemmillä toimihenkilöillä ja yrittäjillä, jotka usein tekevät pitkiä työpäiviä, niin pienituloiset kokivat jatkuvaa kiirettä useammin kuin keski- tai suurituloiset. Ansiotyöstä kumpuavat kiireet kasvavat ehkä suurituloisten perheissä, mutta tulojen kasvu tarjoaa mahdollisuuksia kiireen hallintaan esimerkiksi ostamalla siivous- tai muita kotipalveluja, arvelee Anneli Miettinen.

Työpäivän pituus entisellään, joustoja kaivataan

Pienten lasten isien ja äitien keskimääräinen ansiotyöaika on vähentynyt 2000-luvulla. Taustalla tässä ovat erilaiset vapaat tai muusta syystä johtuvat poissaolot. Myös ylitöiden tekeminen näyttää vähentyneen. Sen sijaan muutokset tavanomaisten työpäivän pituudessa ovat olleet vähäisempiä. Kouluikäisten lasten vanhempien työpäivät ovat jopa hieman pidentyneet.

Vaikka lapsiperheiden kiire näyttääkin vähentyneen, on ansiotyö tärkeimpiä kiireen aiheuttajia perheissä. Anna Rotkirch kertoo, että mahdollisuutta lyhennetyn työpäivän ja etätöiden tekemiseen arvostetaan, mutta joustoja kaivataan lisää. Vaikka lähes puolet äideistä ja kaksi kolmesta isistä ilmoitti pystyvänsä joustamaan työajoissaan, niin esimerkiksi etätyö on edelleen suhteellisen harvinaista.

Hyvää on siis se, että kiireen tunne on vähentynyt ja aikaa halutaan suunnata perheille. Kehityksen varjopuolena näyttää kuitenkin olevan hyvin pienten, sulkeutuneiden perheiden Suomi, jossa työn ja perheen ohella aikaa ei jää muille asioille, eikä varsinkaan muille ihmisille.

– Olen huolestunut tästä kehityksestä. Kun perheet eristäytyvät, ei ympäröivä yhteisö aina havaitse sellaisia vaaranmerkkejä ja kipukohtia perheiden hyvinvoinnissa, jotka viime aikoina ovat johtaneet surullisiin ja jopa väkivaltaisiin lopputuloksiin. Sosiaalinen kanssakäyminen ja muilta saatava tuki on monta kertaa arvokas asia perheiden jaksamiselle, muistuttaa Väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila-O´Brien.

Isien osuus kotitöistä ja lastenhoidosta kasvaa

Merkittävin muutos kotitöiden kohdalla on sukupuolten työnjaon vähittäinen tasoittuminen lapsiperheissä: isät ovat hitaasti kasvattaneet osallistumistaan samalla kun äitien kotityöt ovat vähentyneet selvästi. Kun isien osuus kotitöistä ja lastenhoidosta oli 1990-luvun alkupuolella runsas kolmannes, tekevät isät nykyisin jo yli 40 prosenttia yhteenlasketuista koti- ja lastenhoitotöistä.

Lastenhoitoon käytetty aika on sen sijaan lisääntynyt kummallakin sukupuolella. Työssäkäyvät äidit ovat kasvattaneet lastenhoitoaikaa ja varsinkin pienten lasten isät ovat lisänneet osallistumistaan. Kymmenen vuoden sisällä työssäkäyvien alle kouluikäisten lasten isien ajankäyttö lastenhoitotehtäviin on lisääntynyt runsaasta 50 minuutista yli 80 minuuttiin vuorokaudessa. Aika suunnataan lasten kanssa leikkimiseen, ulkoiluun ja muuhun puuhailuun sekä neuvomiseen ja koulutehtävissä auttamiseen. Myös lasten kuljettamiseen käytetty aika on kasvanut viimeisten parin vuosikymmenen aikana.

– Uudenlainen isyys, jossa kannetaan enemmän vastuuta kotitöistä ja lastenhoidosta koituu kaikkien hyväksi. Se on tärkeää lasten hyvälle kasvulle ja tutkimusten mukaan tasaisempi työnjako perheen sisällä edistää myös parisuhteiden hyvinvointia, iloitsee Hiila-O´Brien.

Lapsiperheissä on usein vähemmän vapaa-aikaa kuin muissa perheissä ja kotityöt syövät suuremman osan ajankäytöstä. Työssäkäyvillä vanhemmilla onkin vapaa-aikaa nykyisin keskimäärin vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten, pienten lasten isillä jopa 4,5 tuntia ja äideillä 1,3 tuntia vähemmän. – Havaitsimme, että vaikka lapsiperheissä kiire olikin vähentynyt, niin aikapulan kokemukset olivat pikemmin lisääntyneet kuin vähentyneet viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Aikapulaa kokeneet vanhemmat haluaisivat lisää aikaa erityisesti liikuntaan ja harrastuksiin, selvittää Anneli Miettinen.

Nuorten aika kuluu enemmän kotona tietokoneen äärellä

Ruutuajan – eli television katseluun, tietokoneella pelaamiseen tai muuhun tietokoneella puuhailuun kuluvan ajan – osuus nuorten arkipäivästä on kasvanut selvästi viimeksi kuluneina kymmenenä vuotena. Ruutuaika vie koulupäivinä peruskouluikäisiltä pojilta 3,0 tuntia ja tytöiltä 2,5 tuntia, vapaapäivinä aika kohoaa pojilla lähes 4 tuntiin ja tytöillä lähes 3,5 tuntiin.  Tietokone on syönyt aikaa televisiolta, tietokoneella vietetty aika on lähes kaksinkertaistunut peruskouluikäisillä ja kolminkertaistunut tätä vanhemmilla pojilla. Tytöillä muutos on ollut vielä suurempi, mutta heillä tietokoneen parissa vietetty aika jää poikia vähäisemmäksi. Samalla liikuntaan ja ulkoiluun sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen käytetty aika on vähentynyt sekä tytöillä että pojilla.

Lasten ja nuorten kotonaolo näyttää hienoisesti lisääntyneen 1990-luvun lopulta tähän päivään. Vaikka harrastukset tai kavereiden kanssa oleilu vievätkin lasten ja nuorten aikaa arkisin, on peruskouluikäisistä nykyään suurempi osa kotona koulun jälkeen kuin kymmenen vuotta sitten. Myös kotiintuloaika on iltaisin varhentunut. – Kun myös lapsiperheiden vanhempien kotonaolo arki-iltaisin on hieman lisääntynyt, näyttääkin siltä, että perheenjäsenet viettävät nykyään aikaa enemmän kotona kuin vielä kymmenen vuotta sitten, summaa Anneli Miettinen.

Perhebarometri perustuu pääosin Tilastokeskuksen keräämiin ajankäytön aineistoihin, joista viimeisin on vuodelta 2009–2010. Perheiden arkipäivää ja yhteistä aikaa käsittelevät pienten tai kouluikäisten lasten vanhempien antamat haastattelut täydentävät tätä määrällistä aineistoa.

Lisätietoja:

Tutkija Anneli Miettinen, 050-3289311 ja johtaja Anna Rotkirch, 040-7763086, Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos
Toimitusjohtaja Helena Hiila O´Brien 050-5166287, Väestöliitto

Yhteistä aikaa etsimässä – Lapsiperheiden ajankäyttö. Väestöliiton perhebarometri 2011. Anneli Miettinen ja Anna Rotkirch. Helsinki 2012. ISBN 978-952-226-097-0. Tilaukset www.vaestoliitto.fi/nettikauppa. Hinta 22 € + toimituskulut.

 

 
 
 

Perhebarometri: miten lapsiperhe käyttää aikansa