Suuri osa lastenhankintatoiveista jää toteutumatta

22.5.2012

Suuri osa ihmisten lastenhankintatoiveista jää toteutumatta. Tämä koskee erityisesti lapsettomia. Lastenhankintaa selittävät parisuhteen laatu, perheen taloudellinen tilanne, sopivan kumppanin olemassaolo ja selkeä aikomus hankkia lapsi. Työsuhteiden varmuus ja perhe-etuudet vaikuttavat myös lastenhankintapäätöksiin. Jos Suomessa halutaan säilyttää syntyvyys korkealla, on tärkeää että kansalaiset voivat luottaa siihen, että olosuhteet perheen perustamiselle ovat kunnossa.

 

Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa 22.5.2012 klo 11.00

Väestöliiton uusi julkaisu Toiveesta toteutukseen - Suomalaisten lastenhankintaa selittäviä tekijöitä valottaa lastenhankinta-aikeiden toteutumista ja siihen johtaneita syitä. Asiaa ei ole Suomessa aiemmin tutkittu kattavasti.  Julkaisu etsii vastauksia myös siihen, miten perheen taloudellinen tilanne ja parisuhteen laatu vaikuttavat ensimmäisen ja toisen lapsen hankintaan.
– Suomalaisten lastenhankinta on suunniteltua, vaikka iso osa toiveista jää toteutumatta. Tämä koskee erityisesti lapsettomia: Joka toinen lähivuosina lasta suunnitelleista ei toteuttanut aikomustaan. Samalla meillä ero toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä on yksi Euroopan suurimpia. Ne ihmiset, jotka eivät aio hankkia lapsia, eivät niitä hanki. Ne, joilla on jo aikaisempi lapsi, toteuttavat lastenhankinta-aikeensa paremmalla todennäköisyydellä kuin ne joilla ei ennestään ole lapsia, selvittää julkaisun kirjoittaja perhetutkija Lassi Lainiala Väestöliitosta.
Lastenhankintasuunnitelmien kariutumiselle löytyy erilaisia syitä. – Sitä selittävät erityisesti ikä, perheen talouteen liittyvät tekijät, huono parisuhde tai kumppanin kielteinen asennoituminen lastenhankintaa kohtaan. Mikäli lastenhankintaa lykätään ja lykätään, tulevat biologiset realiteetit jossain vaiheessa vastaan, ja todennäköisyys vanhemmaksi tulemiseen pienenee, toteaa Lassi Lainiala.
Vastaikään uutisoitiin, että syntyvyys on hieman laskenut maassamme. Lainialan mukaan ensimmäisen lapsen hankinnassa taloudelliset tekijät ovat tärkeitä. Erityisesti miesten tulotaso ja perheen yhteinen tulotaso vaikuttavat asiaan. Työttömien naisten ja miesten todennäköisyys saada lapsia on huomattavasti pienempi kuin vakituisissa ja määräaikaisissa työsuhteissa olevien. 
Taloudellisesti epävarmoina aikoina lastenhankintaa lykätään, koska yhteiskunnan turvaverkkoihin ei luoteta. Dramaattisimmin tämä on näkynyt nykyisen talouskriisin aikana esimerkiksi Latviassa ja Espanjassa. Tulevaisuutta ajatellen onkin tärkeää, että perheille annetaan monipuolista tukea ja täten mahdollisuuksia perheen perustamiseen.
Usein puhutaan siitä, että parisuhdetyytyväisyys heikkenee lapsen synnyttyä. Monimutkaiseksi tilanteen tekee se, että lapsen synnyttyä parisuhteeseen on tullut uusi osa, jolloin parisuhdetyytyväisyyden mittaaminen samalla mittarilla muuttuu ongelmalliseksi.
– Parisuhteen laatu tai parisuhdetyytyväisyys ei näytä lapsettomilla naisilla vaikuttavan ensimmäisen lapsen hankintaan. Tämä johtunee siitä, että suurin osa naisista päätyy hankkimaan ensimmäisen lapsen jossain vaiheessa ja selvää eroa ei eri ryhmien välille pääse syntymään. Miehet "taipuvat" sitä vastoin helpommin ensimmäisen lapsen hankintaan, jos he ovat tyytyväisiä parisuhteeseensa. Parisuhteeseensa tyytyväiset naiset hankkivat sen sijaan todennäköisemmin myös toisen lapsen. Ne ihmiset, jotka olivat pohtineet eroa puolisostaan, rajoittivat lastenhankintaansa. Toisin sanoen lapsella ei onneksi yleisesti yritetä korjata kriisissä olevaa parisuhdetta.
Toiveesta toteutukseen -julkaisu on osa Väestöliiton Myöhentynyt vanhemmuus – tutkimushanketta, joka kartoittaa lastenhankinta-aikeen toteuttamiseen liittyviä tekijöitä. Alli Paasikiven säätiöltä rahoitusta saanut tutkimus on luonteeltaan seurantatutkimus, joka perustuu Väestöliiton perhebarometriin ”Milloin on lapsen aika? – lastenhankinnan toiveet ja esteet”. Vuonna 2008 tutkimusluvan antaneiden ihmisten lastenhankintaa seurattiin väestörekisteritiedoilla, jotka yhdistettiin alkuperäiseen aineistoon vuonna 2011. Tutkimuksessa tarkastellaan perheellistymistä ja siihen yhteydessä olevia syitä. Vastaajat olivat kyselyhetkellä lapsettomia tai heillä oli vain yksi lapsi.
Lisätietoja: Perhetutkija Lassi Lainiala, Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos, puh. 2280 5124 tai 045-3549472.
Toiveesta toteutukseen. Suomalaisten lastenhankintaa selittäviä tekijöitä. Lainiala, Lassi. 2012. Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E 44/2012. ISBN 978-952-226-105-2
Hinta 18 € + toimituskulut. Tilaukset Väestöliiton nettikaupasta
 
 
 
 
 
 

Suuri osa lastenhankintatoiveista jää toteutumatta