Ammattikasvattajan kielletyt tunteet kumpuavat resurssipulasta

11.2.2013

Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa 11.2.2013 klo 11

Onko suomalainen, laadukkaana tunnettu varhaiskasvatus ajautumassa kriisiin? Näin voisi päätellä ammattikasvattajien omista kokemuksista; kiire lisääntyy, resurssipula kasvaa ja yhä useampi lapsi voi huonosti. Kasvatusalan ammattilaiset turhautuvat ja työssä jaksaminen on koetuksella. Laskun maksavat viime kädessä lapset. Varhaiskasvatus tarvitsisikin nopeasti sekä lisäresursseja että ansaitsemaansa arvostusta.
Ryhmässä 23 lasta. Iltavuoroon tulija ja kerho-ohjaaja sairaana, kerholaiset siirretään päiväkodin puolelle. Lapsia on yhtäkkiä 30 ja kahden aikuisen pitäisi riittää kaikkeen. Isänpäiväaskartelut pitäisi tehdä ja muutama lapsi saa itkuraivarit. Aamu on yhtä helvettiä pukeutumisine kaikkineen. Päivä menee jotenkuten, kun kumpikin jatkaa työvuoroaan. Kun vanhemmat hakevat lapsia ja kysyvät ”mitäs olette tehneet?”, tekisi mieli karjua että yritetty selvitä hengissä.
Kasvattajien vaikeat tunteet ovat vaiettu teema yhteiskunnassamme. Varhaiskasvatukseen liittyvissä tutkimuksissa on aiemmin kuultu lasten ääntä, nyt annetaan puheenvuoro ammattilaisille. Väestöliiton uudessa julkaisussa, Ammattikasvattajan kielletyt tunteet, selvitetään varhaiskasvattajien kokemuksia ja tuntemuksia työstään. Kirja on kyselytutkimus, jossa haluttiin painottaa erityisesti vaikeita ja haasteellisia tuntemuksia, joita ei ennen ole kuultu.
– Aineisto hätkähdytti. Monet varhaiskasvatuksen ammattilaiset arvostavat työtään ja työ palkitsee monella tavoin tekijäänsä, vaikka työympäristö on muuttunut yhä vaativammaksi. On hämmästyttävää, miten paljon suomalaisten kasvattajien päivään mahtuu selviämistä hädin tuskin tai pärjäämistä niukin naukin, ja miten vähän yksittäinen lapsi voi lopulta saada aikuisen huomiota ja aikaa, toteaa toinen kirjan toimittajista perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa Väestöliitosta.
Keväällä 2012 tehtyyn kyselyyn vastasi 222 varhaiskasvatuksen ammattilaista eri puolilta Suomea. Yli 60 % vastaajista kertoi vaikeiden tunteiden olevaan vähintään jossain määrin ongelma työpaikalla. Tärkeimmät syyt kielteisiin kokemuksiin ovat resurssipula, hankaliksi koetut lapset ja perheet sekä työyhteisön haasteet. Ongelmia oli sekä työaikojen järjestämisessä, ammatillisessa koulutuksessa että yhteistoiminnassa perheiden ja lasten kanssa.
Vaikeat tilanteet ovat lisääntyneet
Vaikeat tilanteet ja tunteet ovat varhaiskasvatuksessa lisääntyneet. Vaikeita tunteita esiintyi hieman enemmän hyvin koulutetuilla tai iäkkäämmillä vastaajilla sekä kunnallisessa päiväkodissa työskentelevillä. Huomionarvoista on, että kunnallisissa päiväkodeissa ja isoissa kaupungeissa työskentelevillä vaikeat tunteet liittyvät erityisesti resurssipulaan. 
– Resurssipula tarkoittaa käytännössä, että lapsiryhmissä on paikalla liian vähän aikuisia, ja lapset saavat liian vähän yksilöllistä kasvatusta. Ryhmäkoot kasvavat, ryhmissä on yhä enemmän kehityksellistä tukea tarvitsevia lapsia, aikuisia siirrellään henkilökunnan alimitoituksen vuoksi kesken päivän ryhmästä toiseen, ja palkatonta ylityötä joutuu tekemään usein. Kasvattajat seilaavat päivittäin yhteiskunnan, vanhempien ja työnantajan odotusten ristiaallokossa.
Kun on kiire, henkilökunta ärsyyntyy ja huomaa, että pinna meinaa palaa monella. Aikuisten kireä olo heijastuu lapsiin ja siitähän se soppa saadaan, kun aikuiset ja lapset meinaa kaikki käydä äärirajoilla.
Moni vastaaja kertoi kokevansa vaikeita tunteita hoitolasten perheiden vuoksi. Kasvattajien mielestä perheet eivät useinkaan ymmärrä, miten niukasti aikaa yhtä lasta kohti hoitopaikoissa on nykyaikana – jokaisen lapsen ja perheen toiveita ei ole mahdollista ottaa huomioon jokaisessa asiassa. Sekä liian vaativiksi koetut että välinpitämättömät vanhemmat aiheuttavat päänvaivaa.
Lapsen aikuisen nälkä voi olla pohjaton, ja lapsilla on elämässään paljon epäjohdonmukaisuutta ja turvattomuutta. Huomiota haetaan kaikin tavoin ja taukoamatta.
– Lasten käyttäytyminen on kärjistynyt, alalla pitkään olleet ovat huomanneet muutoksen selvästi viimeisen 20 vuoden aikana. Lasten huomionhakuisuus, aggressiivisuus ja vetäytyvyys tuottavat haasteita päivittäiseen työhön, kertoo Minna Oulasmaa.
Ajautuuko varhaiskasvatus kriisiin?
Kirjan perusteella herää kysymys, onko suomalainen varhaiskasvatus edelleen yhtä laadukasta kuin millaisena sitä yleisesti pidetään. Oulasmaa ennakoi, että ammattilaisten kertomusten perusteella suomalainen varhaiskasvatusjärjestelmä on joutumassa kriisiin, jos asiat eivät muutu. Varhaiskasvatuksen säästöistä maksetaan tulevaisuudessa murrosikäisten pahenevina ongelmina.
Lähes jokainen Suomessa kasvava lapsi osallistuu varhaiskasvatustoimintaan muodossa tai toisessa, mutta tästä huolimatta ryhmätoiminnan todellinen tila jää perheiltä näkemättä. – Ei osata ajatella, että esimerkiksi resurssipula saattaisi aiheuttaa todellisia seurauksia omalle lapselle. Lapsi puolestaan ei osaa eikä kykene sanomaan aikuisen kielellä, mitä tarvitsee. Voidaan ajatella, että ainakin osa lasten käytösongelmista lievenisi, mikäli lapsi viettäisi päivänsä laadukkaan päivähoidon olosuhteissa: sopivankokoisessa ryhmässä ja ehtivien, läsnä olevien aikuisten seurassa.
Ammattilaisten hyvä koulutus mahdollistaisi kyllä erinomaisen tasokkaan kasvatustoiminnan mutta työympäristö on muuttunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana yhä vaativammaksi. – Resurssipula, jonka vaikutukset ovat ammattilaisten vastausten perusteella paikoin pöyristyttäviä, olisi syytä nostaa keskeiseksi teemaksi sekä kunnallisella toimintatasolla että myös uutta päivähoitolakia laadittaessa, Oulasmaa esittää.
Ammattikasvattajan kielletyt tunteet. Toim. Minna Oulasmaa ja Riikka Riihonen. Väestöliitto.2013. Tilaukset: www.vaestoliitto.fi/nettikauppa. Hinta 25 € + toimituskulut.
 
Ammattikasvattajan kielletyt tunteet on kyselytutkimus, johon vastasi 222 varhaiskasvatuksen työntekijää ympäri Suomea, valtaosa näistä päivähoidosta. 70 % vastaajista työskenteli kunnan päiväkodissa, 16 % perhepäivähoitajina ja kerhonohjaajina, 10 % peruskoulussa ja 4 % yksityisessä päiväkodissa. Kolme neljästä vastaajasta oli päteviä lastentarhanopettajia ja valtaosa vastaajista oli syntynyt 60- ja 70-luvuilla. Ammattikasvattajan kielletyt tunteet -kirja päättää Väestöliiton perheverkon kiellettyjä ja vaikeita tunteita tutkivan kirjasarjan. Vuonna 2008 ilmestyi Äidin kielletyt tunteet, 2010 Isyyden kielletyt tunteet ja 2013 Ammattikasvattajan kielletyt tunteet.
 
 
 

Ammattikasvattajan kielletyt tunteet kumpuavat resurssipulasta