Perhebarometri: Erilaiset arvot ja elämäntyylit lisäävät eroriskiä

26.11.2013

Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa 26.11.2013 klo 11.

 
Suomalaisten parisuhdetaidot vahvistuneet
Erilaiset arvot ja elämäntyylit lisäävät eroriskiä
 
Useimmat suomalaiset parisuhteet ovat onnellisia. Ihmisten halu ja kyky elää parisuhteessa näyttää kymmenen vuoden aikana vahvistuneen.
Monet parit päätyvät kuitenkin eroon. Erilaiset arvot, elämäntyylit ja yhteisen ajan puute lisäävät eroriskiä. Ruotsinkieliset parit ovat suomenkielisiä onnellisempia ja he eroavatkin vähemmän.
Valtaosa eronneista selviää erosta hyvin, vaikka se onkin monelle vaikea kokemus.
 
Nämä tiedot käyvät ilmi Väestöliiton uudesta Perhebarometrista, Yhdessä vai erikseen, Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä. Barometrissa selvitettiin suomalaisten avio- ja avoliittojen vahvuuksia ja ristiriitoja sekä syitä avio- ja avoeroihin. Uusina kohderyhminä tutkimukseen poimittiin avoliittolaiset ja avoeronneet sekä tehtiin laajemmat otannat ruotsinkielisten välisistä avioliitoista ja avioeroista. Tutkimukseen vastasi yli 3000 keski-ikäistä naista ja miestä, jotka vuonna 2005 olivat solmineet avo- tai avioliiton. Noin puolet vastanneista oli yhä samassa parisuhteessa ja puolet oli siitä eronnut.
 
Useimmilla suomalaisilla pareilla meni suhteellisen hyvin. He kokivat liittonsa vastaavan odotuksiaan ja tarpeitaan ja tunsivat saavansa arvostusta puolisoltaan. Suomenkielisistä 40 prosenttia ja ruotsinkielisistä 60 prosenttia oli erittäin tyytyväinen puolisoonsa. Muistakin vastaajista suurin osa oli parisuhteessaan melko onnellinen. Vain kymmenesosa parisuhteessa elävistä ei olisi enää halunnut elää nykyisen kumppaninsa kanssa.
 
Luottamus, arvostus ja kunnioitus hyvän parisuhteen perustana
 
Hyvä parisuhde rakentuu ennen kaikkea luottamuksen ja molemminpuolisen arvostuksen ja kunnioituksen varaan. – Hyvän parisuhteen tärkeimmät ominaisuudet olivat sangen epäromanttisia. Parisuhde näyttäytyi erityisesti yhteistyösuhteena, jonka tavoitteet ovat käytännöllisiä, kertoo Perhebarometrin tehnyt tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta.
 
Ristiriitoja parisuhteissa syntyi useimmiten arkisista asioista kuten kotitöistä ja lasten kasvattamisesta. Myös läheisyyden ja tunteiden ilmaisu sekä seksi ja parin intiimi suhde aiheuttivat ristiriitoja.
 
Ero on harvoin jonkun yksittäisen ongelman seurausta, vaan pikemminkin siinä on kyse monien asioiden kasautumisesta. Eroajatuksia synnytti erityisesti pettymys odotuksiin, jotka eivät täyttyneet suhteessa. Eronneiden yleisimpiä ristiriitojen aiheita olivat puolisoiden erilaiset arvot ja elämäntyylit, kommunikaatiovaikeudet, vapaa-ajan käyttö sekä läheisyyden ja tunteiden ilmaisu. Naisilla oli parisuhteissa paljon enemmän erilaisia odotuksia, he olivat kokeneet ristiriitoja miehiä useammin ja erityisesti yhteisen ajan puute oli muodostunut heille ongelmaksi.
 
– Ristiriidat muodostavat suuren eroriskin, jos niistä ei pystytä sopimaan. Vaikeasti sovittavia asioita ovat juuri arvoihin ja elämän päämääriin liittyvät isommat näkemyserot. Jos ihminen ei tunne saavansa puolisoltaan henkistä tukea, on se huomattava riskitekijä. Tärkein yksittäinen erosyy oli jonkin kolmannen, joko asian tai henkilön, astuminen puolisoiden välille, selvittää Osmo Kontula.
 
Eroa harkittiin keskimäärin vuodesta kahteen vuoteen. Neljä viidesosaa eronneista väitti selvinneensä erostaan hyvin ja joka toinen jopa erittäin hyvin. Neljä viidesosaa kertoi myös onnellisuutensa lisääntyneen eron ansiosta huomattavasti. Toisaalta 40 prosenttia eronneista ilmoitti eron olleen hänelle vaikea kokemus. Noin viidesosa eronneista koki elämänsä muuttuneen eron takia huonompaan suuntaan. Kolmannekselle eronneista oli yhteisten lapsien huollosta sopiminen tuottanut vaikeuksia.
 
Ruotsinkieliset parisuhteet onnellisempia
 
Ruotsinkielisillä pariskunnilla on 40 prosenttia pienempi todennäköisyys erota kuin suomenkielisillä. Ruotsinkielisten parisuhde oli hieman useammin hyvin onnellinen ja heillä oli vähemmän ristiriitoja avioliitoissaan. Naisilla tämä kieliryhmien välinen ero oli erityisen suuri.
 
– Ruotsinkieliset olivat selkeästi tyytyväisempiä kahdenkeskisen ajan määrään kuin suomenkieliset. Tämä vahvisti heidän onnellisuuttaan ja yhteenkuuluvuuttaan. Miltei puolet ruotsinkielisistä eli harvaan asutulla maaseudulla, jossa myös suomenkielisetkin eroavat vähemmän. Tämä tukee aiempia tutkimuksia siitä, että kaupunkiasumiseen liittyvä kiire ja stressi syövät parisuhdetyytyväisyyttä, kun taas maaseudulla parisuhteissa on enemmän yhteistä aikaa.
 
Avoliittolaiset erosivat naimisiin menneistä siinä, että heillä oli paljon useammin muita avo- tai avioliittoja takanaan ja heillä oli selvästi harvemmin lapsia nykyisen puolisonsa kanssa. Avoliitoissa oli hieman enemmän ristiriitoja ja avoliittolaisten arvio parisuhteestaan oli jonkin verran kielteisempi. Sen sijaan eroon johtaneissa avoliitoissa oli ollut ennen niiden päättymistä jonkin verran vähemmän ristiriitoja ja heidän eronsa oli sujunut helpommin kuin avioliitoista eronneiden.
 
Edelliseen eroa selvittäneeseen vuoden 2003 perhebarometriin verrattuna parisuhteiden ristiriidat eivät tänä päivänä kasautuneet yhtä paljon ja eroajatuksetkin olivat hieman vähentyneet. Ihmiset käyttävät nyt ammattiauttajien apua enemmän ja eronneet solmivat aiempaa aktiivisemmin uuden parisuhteen. – Suomalaisten halu ja kyky elää yhdessä kumppanin kanssa vaikuttikin vähän vahvistuneen kymmenen vuoden aikana. 
 
Lisätietoja: Tutkimusprofessori Osmo Kontula, Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos, puh. 040 582 7369
 
Yhdessä vai erikseen, Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä.. Osmo Kontula. Väestöliiton Perhebarometri 2013, Väestöntutkimuslaitos katsauksia E 47/2013. ISBN 978-952-226-135-9. Hinta 23 € + toimituskulut. Tilaukset http://www.vaestoliitto.fi/nettikauppa/uutuudet.
 
 
 

Perhebarometri: Erilaiset arvot ja elämäntyylit lisäävät eroriskiä