Ruokatottumukset muuttuneet terveellisemmiksi Karjalassa

5.11.2015

Väinö Kanniston tunnustuspalkinto 2015 Laura Paalaselle
Ruokatottumukset muuttuneet terveellisemmiksi Karjalassa

Väestöliitto on myöntänyt vuoden 2015 Väinö Kanniston tunnustuspalkinnon FT Laura Paalaselle. Hänen väitöskirjastaan selviää, että ruokatottumukset ovat muuttuneet terveellisemmiksi Karjalan tasavallan alueella Venäjällä. Voin käyttö erityisesti ruuanvalmistuksessa on vähentynyt ja tuoreiden kasvisten ja hedelmien käyttö puolestaan lisääntynyt.

Ruokatottumusten muutos terveellisempään suuntaan on tapahtunut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisinä vuosina 1990-luvulta lähtien Karjalan tasavaltaan kuuluvassa Pitkärannan piirissä, Venäjällä. Samana aikana Karjalan tasavallan naapurialueella Suomen Pohjois-Karjalassa ruokatottumukset muuttuivat paljon maltillisemmin.

Lähes kaikki (91 %) vuonna 1994 tutkimukseen vastanneista pitkärantalaisista ilmoittivat käyttävänsä tavallisesti leipärasvana voita. Terveydelle edullisemman kasvimargariinin käyttö yleistyi nopeasti sen tultua markkinoille 1990-luvun puolivälin jälkeen, ja vuonna 1998 harvempi kuin joka kolmas vastaaja ilmoitti käyttävänsä voita leivällä. Voin käyttö kuitenkin lisääntyi uudelleen taas 2000-luvulla taloustilanteen helpottuessa.

Toisaalta voin käyttö ruoanvalmistuksessa väheni vuosina 1994–2004 tasaisesti, kun pitkärantalaiset siirtyivät käyttämään kasviöljyä. Pohjois-Karjalassa voita leivällä käytti noin neljännes (25 %) vastaajista koko ajanjakson ajan. Voita ruoanvalmistuksessa käyttävien osuus pieneni Pohjois-Karjalassa hieman: reilusta 40 prosentista noin 30 prosenttiin.

Tuoreiden kasvisten ja hedelmien päivittäiskäyttö oli hyvin harvinaista Pitkärannassa vuonna 1992. Tuolloin hedelmiä ilmoitti syövänsä päivittäin alle 5 prosenttia vastaajista. Hedelmien päivittäinen käyttö yleistyi huomattavasti seuraavan 15 vuoden aikana. Vuonna 2007 pitkärantalaisista vastaajista noin joka kolmas mies ja joka toinen nainen ilmoitti syövänsä hedelmiä päivittäin. Pohjois-Karjalassa tuoreiden kasvisten ja hedelmien käyttö oli koko tutkimusjakson ajan selvästi yleisempää kuin Pitkärannassa.

Pitkärannan alueella plasman c-vitamiinipitoisuus oli hyvin matala, mikä viittaa c-vitamiininpuutteen yleisyyteen. Tutkimusaineisto kerättiin kevättalvella, jolloin tuoreiden kasvisten ja hedelmien saatavuus oli alueella heikko. Ruokatottumuksista hedelmien käyttö oli vahvimmin yhteydessä plasman c-vitamiinipitoisuuteen sekä Pitkärannassa että Pohjois-Karjalassa.

Tutkimus on osa ns. Pitkäranta-projektia, jota on toteutettu vuodesta 1992 alkaen Pitkärannassa Karjalan tasavallan kansanterveyden edistämiseksi. Hankkeen osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on seurannut 25–64-vuotiaiden elintapoja ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä Pitkärannassa yhteistyössä Karjalan terveysministeriön ja Pitkärannan keskussairaalan kanssa.

Väinö Kanniston rahasto jakaa tunnustuspalkintoa parhaasta väestötieteellisestä opinnäytteestä kuolleisuus- ja terveystutkimuksen alalla. Palkinnon arvo on 1 000 euroa. Väinö Kanniston tunnustuspalkintoja on jaettu vuodesta 1998, kyseessä on nyt 11. palkinto.

Lisätietoja:
Laura Paalanen, p. 040 5054696
Anna Rotkirch, Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja, 040 776 3086anna.rotkirch(at)vaestoliitto.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimus 116/2013. Verkkojulkaisu http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-018-4.

 
 
 

Ruokatottumukset muuttuneet terveellisemmiksi Karjalassa