Tietokirja meistä, muista ja tunteista: Muukalainen tuli kylään

12.9.2016

Mediatiedote 12.9.16

Muukalainen tuli kylään
Uusi tietokirja kertoo, miksi vieras herättää vahvoja tunteita

Erilaisten ihmisten vuorovaikutus ja rinnakkaiselo on ollut
osa ihmislajia halki vuosituhansien ja kautta mantereiden. Ihminen on lähtökohtaisesti kulkija ja matkaaja. Uteliaisuus uutta kohtaan on meitä eteenpäin ajava voima.

Eurooppalaistuvassa ja globaalistuvassa Suomessa kohtaamme arjessamme muukalaisuutta ja erilaisuutta. Minna Säävälän kirja Muukalainen tuli kylään valaisee sitä, miten pelonsekaisesta tai innostuneesta uteliaisuudesta päädytään meihin ja muihin; ihmisten luokitteluun, torjuntaan ja jopa muukalaisvihaan. Löytyykö selitys ihmislajin historiasta, ihmisyhteisöjen erilaisuudesta vai tämän päivän poliittisesta ilmapiiristä ja tiukasta taloustilanteesta?
 

Ihmislaji maailmanvalloittajana

 Muukalaisvihaa perustellaan toisinaan ihmisluonnolla. Mutta ihmislajin kehityksen näkökulmasta sekä torjunta että mukaan ottaminen ovat yhtä perusteltuja.

Jonkinasteista epäluottamusta ulkopuolisiksi määriteltyjä kohtaan voidaan pitää ihmislajin evoluution varrella vahvistuneena tunnereaktiona, seurauksena omanlaisten suosimisesta.
– Muukalaisviha, ennakkoluuloisuus tai rasismi eivät silti ole jotakin perustavanlaatuista, ihmisyyteen koodattua ja väistämätöntä. Ihminen hyväksyy laumaansa ulkopuolisia jäseniä muita nisäkkäitä helpommin. Vierasta ja erilaista kohtaan koettu uteliaisuus ja vetovoima on ollut yhtä lailla evolutiivisesti hyödyllistä, koska se on edistänyt yhteistyötä ja liittoumien muotoutumista, Säävälä korostaa. – Vieraanvaraisuutta ja uhrautuvaa käytöstä löytyy kaikkialta muodossa tai toisessa.
 

Vähäosaisen on vaikeampaa sietää muukalaisia

Torjuvat tai kielteiset reaktiot eivät itsestään selvästi seuraa muukalaisten kasvavasta määrästä, yhtä vähän kuin muukalaisten vähäinen määrä pitäisi reaktiot myönteisempinä. Koulutetummat ja varakkaammat suvaitsevat kulttuurista monimuotoisuutta paremmin kuin vähävaraisemmat ja vähemmän koulutetut, jotka usein joutuvat kilpailemaan samoista työpaikoista ja asunnoista muualta muuttavien kanssa.

Asenteet eivät kuitenkaan ole yksioikoisia eivätkä aina hallittavissa, sillä niihin liittyy sekä tietoon, käyttäytymiseen että tunteisiin liittyviä puolia. Ihmiset luovat tunteiden avulla meitä ja muita. Tunnereaktioihin perustuvat siteet ovatkin lujempia kuin vain tiedollisesti opitut.


Muukalaisuuden politiikka

Kansasta puhutaan muun muassa poliittisessa retoriikassa perheen ja suvun jatkeena – ’olemme kuin yhtä perhettä’. Tällainen nationalistinen puhe vetoaa helposti äänestäjien tunteisiin ja pelkoihin. Pelon avulla on helppoa sitoa kannattajat johtajaan ja saada ihmiset toimimaan.

– Yhtä lailla kuin taistelemme evoluution meihin koodaamaa ylenmääräistä ruokahalua ja liikalihavuutta vastaan, voimme taistella myös ulkopuolisten torjuntaa vastaan. Kielteiset tunteet on tunnistettava, mutta niiden ei pidä antaa ottaa valtaa määrätä valintojamme ja toimintaamme, Säävälä sanoo.
 

Lisätiedot:
Minna Säävälä
Monikulttuurisuusasioiden päällikkö, Väestöliitto
Puh. 040 573 6557, minna.saavala(at)vaestoliitto.fi

Minna Säävälä.  Muukalainen tuli kylään. Ihmisen matkassa halki aikojen, paikkojen ja tunteiden. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 61/2016.
Kustantaja: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos
ISBN 978-952-226-180-9 (paperinen), ISBN 978-952-226-181-6 (verkkojulkaisu)

 
 
 

Tietokirja meistä, muista ja tunteista: Muukalainen tuli kylään