Nuoret ikäpolvet yhteiskunnan rakentamisen keskiöön satavuotiaassa Suomessa

29.11.2017

Kannanotto, Väestöliiton syyskokous 29.11.2017
 

Nuoret ikäpolvet yhteiskunnan rakentamisen keskiöön satavuotiaassa Suomessa

Maailmassa ei ole koskaan ollut niin paljon nuoria aikuisia kuin nyt. Tällä hetkellä maapallolla elää 1,8 miljardia 10­­­-24-vuotiasta nuorta. Nuorten lukumäärä kasvaa nopeimmin köyhimmissä maissa. Nuoret muodostavat valtavan taloudellisen ja sosiaalisen potentiaalin. Se, miten vastaamme nuorten tarpeisiin ja tavoitteisiin, tulee määrittelemään koko maailman tulevaisuuden. (YK:n Väestörahaston raportti 2014.) Kun eri maissa ponnistellaan kohti taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta, avaintekijöitä ovat nuorten terveys, koulutus ja sosiaalinen hyvinvointi sekä aktiivinen osallisuus yhteiskunnassa.

Nuoret ovat myös 100-vuotiaan Suomen tulevaisuuden tekijät. Suomi on satavuotisen itsenäisyytensä aikana kyennyt minimoimaan äitiys- ja lapsikuolleisuuden ja luomaan väestölleen kattavat terveys-, sosiaali- ja koulutuspalvelut. Suomalaiset nuoret ovatkin tänään valtaosin terveitä ja osaavia ja he toimivat aktiivisina edelläkävijöinä yhteiskunnan eri alueilla. Kuitenkin osa nuorista jää syrjään eikä pääse täysimittaisesti käyttämään mahdollisuuksiaan oman elämänsä tai yhteiskunnan rakentamiseen. Moni Suomessa kasvanut ja opiskellut nuori muuttaa pysyvästi muihin maihin.

Väestönkehityksessä Suomessa on nyt päinvastainen tilanne kuin suuressa osassa maailmaa. Suomessa nuorten määrä on supistumassa. Jos viisi vuotta jatkunut syntyvyyden aleneminen jatkuu, nuorten määrä alkaa supistua vielä nopeammin kuin tähän asti.  Samalla Suomen huoltosuhde heikkenee.

Väestöliitto esittää, että Suomen tulee, osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista, seurata ja arvioida sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumista maassamme.

  • ­Tämän tulee heijastua myös perhe- ja eläkepolitiikkaan ja valtion budjettiin. Eläkevastuut eivät saa jäädä nyt tai lähivuosina työelämään siirtyvien yksipuolisesti kustannettaviksi. Hyvä perhepolitiikka on samalla myös kestävää yhteiskuntapolitiikkaa.
  • Nuorten ulottuville pitää saada riittävästi kohtuuhintaisia asumisvaihtoehtoja ja heitä tulee voimakkaammin tukea työllistymisessä. Tämä on tärkeää myös nuorten itsenäistymiseksi.
  • Työurien pidentämisen vaatimus tulee kohdentaa kaikkiin ikäluokkiin.
  • Monimuotoisille perheille ja lapsia saaville vanhemmille tulee turvata perheen tilanteen ja lapsen edun huomioon ottavat, vähintään nykyisten pituiset jaksot lapsen kotihoitoon.
  • Vanhempien tukea arkisessa kasvatustyössä tulee vahvistaa myös vauvavaiheen jälkeen.
  • Tehtyjen koulutusleikkausten jälkeen nyt tulee huolehtia koulutuksen turvaamisesta jokaiselle nuorelle hänen omia unelmiaan ja taipumuksiaan kunnioittaen. Koulutuksen käytäntöjen ja valintamenettelyjen tulee kaikilla tasoilla olla tasapuoliset ja syrjimättömät riippumatta sukupuolesta, etnisestä taustasta, terveydestä tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksista.
  • Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa erityishuomio tulee kiinnittää lasten ja nuorten soteen ja mahdollistaa lapsi- ja perhelähtöiset palvelut ja tuki kunnan ja maakunnan kumppanuudella.
  • Palvelut tulee rakentaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeista lähtien, yli ammattialojen ja hallinnollisten rajojen. Tärkeä kehitettävä alue ovat lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä työ sekä sitä tukevat ja korjaavat palvelut.
  • Nuorten elinympäristöstä täytyy luoda turvallinen ja heitä tulee suojata kaikin tavoin seksuaaliselta häirinnältä ja kaltoinkohtelulta sekä kaikenlaiselta väkivallalta.

Suomi voi saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet vain osallistamalla niin nuoria kuin muita ryhmiä tarvittavien muutosten valmisteluun, ottamalla huomioon erilaisten väestöryhmien tarpeet ja arvioimalla päätösten vaikuttavuutta heikoimmassa asemassa oleviin.

Väestöliiton jäsenjärjestöt

 
 
 

Nuoret ikäpolvet yhteiskunnan rakentamisen keskiöön satavuotiaassa Suomessa