Kevätkokous: Jokaisella tulisi olla mahdollisuus toteuttaa lapsitoiveensa

28.5.2018

Väestöliiton kevätkokous 28.5.2018
Kannanotto

Lapset ovat Suomen tulevaisuus – jokaisella tulisi olla mahdollisuus toteuttaa oma lapsitoiveensa

Syntyvyys Suomessa oli vuonna 2017 matalin yli kahteen sataan vuoteen. Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan syntyvyys laski seitsemäntenä vuonna peräkkäin. Vuonna 2017 syntyi keskimäärin 1.49 lasta naista kohden ja yhteensä tuona vuonna syntyi 50 321 lasta.

Vähiten lapsia syntyi Uudenmaan maakunnassa, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, joissa kokonaishedelmällisyys on noin n. 1.4 naista kohti. Syntyvyys ei ollut väestön uusiutumistason yläpuolella yhdessäkään maakunnassa vuonna 2017. Syntyvyys nousi maakunnista ainoastaan Kanta-Hämeessä, jossa se kasvoi 1,5 prosenttia, sen sijaan syntyvyys aleni edellisvuodesta yli 10 prosenttia Kainuussa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa.

Syntyvyyden laskun suurin yksittäinen syy on se, että esikoisia syntyy yhä vähemmän. Vanhemmuutta lykätään ja enemmän lapsia syntyy vain 35 ja sitä vanhempien ikäryhmissä. Siten Suomen entisestään hyvin korkea lapsettomien osuus väestöstä kasvaa. Useampi kuin joka viides nainen ja joka neljäs mies tulee olemaan vailla omaa lasta elämänsä aikana; valtaosa heistä olisi toivonut tulevansa vanhemmaksi. Huolestuttavaa on, että lapsettomien osuus on korkein niillä, joilla on alhaisin koulutustaso, ja tässä väestöryhmässä lapsettomien osuus on myös eniten kasvanut viime vuosikymmenten aikana.

Suomessa on perinteisesti ollut suhteellisen paljon perheitä, joissa on 3 tai useampi lapsi. Näiden perheiden osuus on myös nyt vähenemässä. Yhä useampi vanhempi ei hanki toista tai kolmatta lasta. Perheen ja työn yhdistämisen helpottaminen on pienten lasten vanhempien ykköstoive Väestöliiton tutkimusten mukaan.

Väestöliitto vaatii lapsi- ja perhemyönteistä politiikkaa

Väestöliiton näkemyksen mukaan jokaisen tulisi päästä omaan lapsitoiveeseensa. Tällöin jokainen lapsi syntysi toivottuna. Lapsi voi tulla perheeseen myös mm. adoption tai sijaisperhetoiminnan kautta. Tämän tulisi olla mahdollista yhteiskunnassa, joka kunnioittaa ja toteuttaa ihmisoikeuksia, myös seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia.

Sukupolvien ketjun jatkuminen ja uusien lasten syntyminen on yhteiskunnan elinvoiman, uusiutumisen ja innovatiivisuuden ehto niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Yhteiskunnan pitkäjänteisin ratkaisuin voidaan tukea lapsi- ja perhemyönteistä ilmapiiriä ja kestävää väestökehitystä. Näihin haasteisiin on tartuttava voimakkaasti sekä tulevissa maakunta- että eduskuntavaaleissa.

Väestöliiton näkemys on, että perheellistymisen tueksi tarvitaan

  • taloudellista turvallisuutta perheille ja lapsille
  • myönteistä asennoitumista nuorten, naisten ja yleensäkin perheellistymisikäisten työllistämiseen
  • perheiden moninaisuuden ja erilaisten perheiden yhdenvertaisen aseman takaamista lainsäädännössä, etuuksissa ja palveluissa
  • työpaikkojen käytäntöjen uudistamista perheystävällisiksi, esimerkiksi osa-aikatyön joustavaa mahdollistamista
  • nuorten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien turvaamista
  • oppilaitosten käytäntöjen kehittämistä perheystävällisiksi
  • joustavan perhevapaauudistuksen toteuttamista
  • kohtuullisia ja turvallisia synnytysmatkoja sekä synnytysten ja raskausajan sekä synnytysten jälkeisen hoidon laadun turvaamista ja lapsiperheiden kotipalveluiden järjestämistä 
  • henkilökohtaisia, aitoja ja inhimillisiä kohtaamisia palveluissa, joita voidaan tukea digitalisaation avulla
  • sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden huomioon ottamista yhteiskunnan kustannusten jaossa
  • tulevaisuuden uskoa luovien, ekologisesti kestävien ratkaisujen suosimista
  • lapsi- ja perhemyönteisyyden vahvistamista yhteiskunnassa, välineenä esimerkiksi lapsistrategia ja perheellistymistä ja syntyvyyttä koskeva tutkimus
  • pienten lasten kotihoito tulisi tilastoissa ja kansantalouden tilinpidossa  rinnastaa ansiotyöhön

Väestöliitto tulee valmistelemaan väestöpoliittiset linjaukset vuoden 2018-19 aikana.


Lähteet:

Rotkirch ym. (2017) Miksi vanhemmuutta lykätään? Perhebarometri. Helsinki: Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos (2017) Lapsettomuus ja koulutustaso Suomessa. Tietovuoto, maaliskuu 2017.
Tilastokeskus http://www.stat.fi/til/synt/2017/synt_2017_2018-04-27_tie_001_fi.html

 

 
 
 

Kevätkokous: Jokaisella tulisi olla mahdollisuus toteuttaa lapsitoiveensa