Eija Koivuranta ja Anna Rotkirch: Väestöpolitiikka pitää nostaa laajaan keskusteluun

15.11.2018

HS 14.11.2018:

Nuoret ikäluokat jatkavat Suomessa pienentymistään - väestöpolitiikka pitää nostaa laajaan keskusteluun


Tilastokeskus julkaisee marraskuussa Suomen uuden väestöennusteen. Jo etukäteen on tiedossa, että syntyvyys on alentunut jo kahdeksan vuotta, se oli vuonna 2017 ennätysalhainen ja vuoden 2018 aikana lasku on jatkunut. Vuosittain syntyvien lasten määrä on tämän vuosikymmenen aikana pienentynyt yli 60 000:sta noin 50 000:een. Yksi nainen saa nykyään keskimäärin alle 1,5 lasta.

Maapallolla eläviä nuoria on enemmän kuin koskaan. Samalla Suomessa ja monissa muissa vauraissa maissa nuoret ikäluokat jatkavat pienentymistään.  Luonnollinen väestönkasvumme on negatiivinen, eli Suomen nykyinen varovainen väestönkasvu nojautuu maahanmuuttoon.

Suomesta on tullut ikärakenteeltaan ja nyt myös syntyvyyden osalta Euroopan Japani. Tavallaan olemme koko maapallon väestökehityksen eturintamassa, niin hyvässä kuin pahassa. Väestömme on pitkälti hyvinvoiva ja hyvin koulutettu, samanaikaisesti huoltovajeemme on huolestuttava ja ekologinen jalanjälkemme liian suuri.

Edessämme on vaihe, jolloin meidän on löydettävä keinot pitää eri ikäluokkien hyvinvoinnista huolta samalla, kun työssäkäyvän väestön osuus alenee. Vanhimmat ikäluokat tarvitsevat eläkkeitä ja palveluja. Työssäkäyviä ei voida uuvuttaa sorviensa ääreen. Perheen perustamiseen tulee luoda tässä ajassa toimivia kannustimia. Jokaisen suomalaisen on opittava elämään niin, että ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä ajoissa.

Julkisessa keskustelussa yhtenä ratkaisuna väestörakenteen haasteisiin on esitetty työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Tällöin maahanmuuttoa tulisi olla selvästi nykyistä enemmän. Haasteena tässä on niin poliittinen tahtotila kuin se, että Suomen tilannetta vastaava väestörakenne vallitsee muissakin EU-maissa. Niihinkin tullaan tarvitsemaan työntekijämääriä toisista maista. Kilpailu koulutetuista maahanmuuttajista tullee kiristymään. Suomeen tämä heijastuu jo nyt aivovientinä.

Nuoret aikuiset ratkaisevat syntyvyyden henkilökohtaisilla lapsitoiveita koskevilla näkemyksillään ja päätöksillään. He kysyvät, minkälainen taloudellinen taakka heille ja heidän lapsilleen koituu edellisten sukupolvien hyvinvoinnin turvaamisesta.

He kysyvät myös, pystyvätkö nyt päätöksenteossa vahvimmin edustetut ikäluokat tekemään ratkaisuja, joilla ilmastonmuutos pysyy edes kohtuullisena ja joilla mahdollistetaan tulevillekin polville hyvä elämä.

Väestörakenteen tuomiin haasteisiin ei ole helppoja ratkaisuja. Kysymys siitä, minkälaista väestöpolitikkaa Suomen tulisi harjoittaa, olisi viimeistään nyt nostettava rohkeasti politiikan agendalle ja laajaan keskusteluun. Mikä on Suomen idea ja ketkä Suomessa tulevaisuudessa elävät?

Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen laatima perhe­barometri 2018 perheiden odotuksista 2020-luvun perhepolitiikalle julkaistaan marraskuun aikana. Väestöliitto tuottaa myös yhdessä Työeläkevakuuttajat Tela ry:n kanssa keskustelusarjan väestöpolitiikasta ja Suomen ideasta. Sarja alkaa YK:n väestörahaston tuoreen, vuoden 2018 väestöraportin julkaisemisella. Raportin aiheena on maailman syntyvyys. Tämän pohjalta teemme vuoden 2019 aikana ehdotukset kestävän väestöpolitiikan linjaamiseksi.

 

Eija Koivuranta
toimitusjohtaja
Väestöliitto

Anna Rotkirch
johtaja
Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos

 

 

 
 
 

Eija Koivuranta ja Anna Rotkirch: Väestöpolitiikka pitää nostaa laajaan keskusteluun