Isien osallistumisesta hyötyy koko perhe

12.8.2011

Läsnä oleva ja osallistuva isä on ensisijaisesti lapsen etu. Kärjistäen voisi sanoa, että tällaisten isien lapsista kasvaa fiksumpia, suositumpia ja tasapainoisempia.Sen lisäksi, että isyys tuottaa usein puhdasta nautintoa ja iloa isälle itselleen, se tukee myös isän omaa identiteettiä ja vahvistaa hänen itsetuntoaan.

Isien rooli on tällä hetkellä näkyvämmin esillä kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Isyydestä ja sen merkityksestä käydään vilkasta keskustelua niin perheissä, lastenhoidossa, sosiaalityössä, tiedotusvälineissä kuin yleisesti perhepolitiikassa.

Tämä näkyy yhteiskunnan tasolla esimerkiksi vuonna 2009 voimaan tulleen mm. neuvolatoimintaa koskevan valtioneuvoston asetuksen (380/2009) muodossa. Asetuksen myötä perinteisesti äitiin ja äidin odotukseen keskittyneessä neuvolatoiminnassa tulee huomioida isät entistä paremmin. Täysin vastavuoroisista vanhemmuuskäytännöistä olemme kuitenkin vielä kaukana.

-Äiti on nähty - ja nähdään edelleen - vanhemmuuden ihanteena ja normina, johon isiä verrataan, totesi isätutkija ja kasvatust.toht. Johanna Mykkänen Ensi- ja turvakotien liiton Miesten keskuksen ja Miessakit ry:n yhteistyössä järjestämässä Miestyön foorumissa, touko-kesäkuun vaihteessa, Helsingissä. Foorumin teemana oli miehen ja perheen hyvinvointi.

Perinteisesti “vauva-kuume” ja hoivakäytös on nähty äitien yksityisalueena, jonne miehillä ei ole ollut asiaa. Johanna Mykkäsen väitöskirjaansa varten haastattelemat isät toivat kuitenkin voimakkaasti esiin haluaan perheellistyä ja osallistua kaikin tavoin lapsen elämään.

Tutkimusjohtaja Adrienne Burgess Ison-Britannian Isyysinstituutista, keskittyi Foorumissa  erityisesti isien osallistamiseen.

Sekä Mykkänen että Burgess puhuivat laajasti sitoutuneen tai osallistuvan isyyden positiivisista vaikutuksista. Mykkäsen mukaan osallistuva ja sitoutunut isyys tarkoittaa “isän entistä vahvempaa, vastuunottavampaa ja tunnepohjaisempaa kiintymystä, vuorovaikutusta ja läsnäoloa arjessa lapsen kanssa”.

Läsnä oleva isä lapsen etu

Läsnä oleva ja osallistuva isä on ensisijaisesti lapsen etu. Kärjistäen voisi sanoa, että tällaisten isien lapsista kasvaa fiksumpia, suositumpia ja tasapainoisempia. Sitoutuneella isyydellä on tutkimuksissa todettu olevan yhteys mm. lapsen korkeampaan älykkyysosamäärään ja parempaan ongelmanratkaisukykyyn. Lapsella on myös enemmän ystäviä ja hän noudattaa sääntöjä. Hän sietää paremmin stressiä, kykenee empaattisuuteen ja hänellä on vahvempi itsetunto. Lapsi on myös vähemmän aggressiivinen, masentunut ja neuroottinen. Vaikutukset ovat pitkäkestoisia ja ulottuvat lapsen aikuisuuteen saakka mm. paremman urakehityksen ja tyydyttävämpien parisuhteiden muodossa.

Isyys lisää isän hyvinvointia
Sen lisäksi, että isyys tuottaa usein puhdasta nautintoa ja iloa isälle itselleen, sen on todettu tutkimuksissa myös tukevan isän omaa identiteettiä ja vahvistavan hänen itsetuntoaan. Se vähentää isän itsekeskeisyyttä ja lisää empaattisuutta. Osallistuvilla isillä on myös enemmän sosiaalisia suhteita ja positiivisia tunteita. Kokonaisuudessaan voidaan todeta osallistuvan isyyden edistävän isän henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Eräs 28-vuotias isä puki isyyttä koskevat tunteensa sanoiksi Mykkäsen haastatteluaineistossa seuraavasti: “Oon kauheen jotenki ylpee ... tää on entistä enemmän vaan sulkia hattuun ... kun mä oon isä.”

Myös äidit hyötyvät isien sitoutumisesta
Adrienne Burgess esitteli foorumissa tutkimustuloksia isyyden vaikutuksista lasten ja isien itsensä lisäksi myös äitiin. Isien tuen on todettu monissa tutkimuksissa vaikuttavan myös äidin hyvinvointiin ja vanhemmuuteen. Synnytyksen jälkeisen masennuksen on todettu olevan yhteydessä vanhempien parisuhteeseen ja isän rooliin. Positiivinen ja tukeva isä vähentää äidin riskiä masentua ja toisaalta auttaa häntä toipumaan masennuksesta nopeammin.

Isän toiminta ei vaikuta ainoastaan lapseen tai äitiin, vaan sillä voi olla vaikutusta myös äidin ja lapsen väliseen kiintymyssuhteeseen. Osallistuvien isien perheissä äidit suhtautuvat itseensä positiivisemmin ja lapsiinsa herkemmin. Sen sijaan runsaasti alkoholia kuluttavien isien lapsilla oli kaksinkertainen riski muodostaa turvaton kiintymyssuhde äitiinsä. Jaettu vanhemmuus tukee myös äidin urakehitystä ja tulotasoa.

Äidit portinvartijoina
Mikä sitten saa isät osallistumaan ja sitoutumaan? Mykkäsen mukaan sitoutumiseen vaikuttavat ainakin suhteet puolisoon, muihin isiin ja miehiin sekä kulttuurisiin ihanteisiin. Äitien rooli on tärkeä isien sitouttamisessa. Foorumin aikana kuultiin muutamaankin kertaan äitien rooliin viitattavan termillä ”portinvartija”. Äidit voivat joko kannustaa isiä osallistumaan ja mahdollistaa heidän sitoutumisensa tai – pahimmassa tapauksessa - sulkea isät ulkopuolelle.

-Kannustavassa, tyytyväisessä ja jaettua vanhemmuutta korostavassa parisuhteessa isä rohkenee toteuttaa vanhemmuuttaan, totesi Mykkänen. Ihanteellista olisi, jos osallistuva isyys voisi alkaa jo raskausaikana tehden odotuksesta yhteisen, jaetun kokemuksen. Tähän myös neuvolauudistus pyrkii vaikuttamaan kutsumalla myös isät neuvolakäynnille.

Isät tulee kutsua mukaan
Kutsun merkitys korostui sekä Mykkäsen että Burgessin esityksissä. Burgess esitti havainnollisen esimerkin: Kun kutsussa koulun vanhempainiltaan aloituksena aikaisemmin toiminut ”Arvoisat vanhemmat” muutettiin muotoon ”Arvoisa isä ja äiti”, nousi isien osallistumisprosentti huomattavasti.

Burgess puhui voimakkaasti äideille ja isille yhteisesti suunnattujen palvelujen puolesta. Hänen mukaansa erilliset, vain isille suunnatut toiminnot ja palvelut eivät yleensä johda isien suurempaan osallistumiseen kotona. Lisäksi hän totesi, että toisin kuin monet ammattilaiset uskovat, useimmat miehet eivät ole halukkaita osallistumaan vain miehille suunnattuihin ryhmiin ja toimintoihin – vaikka moni todennäköisesti hyötyisi niistä, jos osallistuisi.

Tutkimusten mukaan äideille ja isille yhteisesti suunnatut palvelut saavuttavat parempia tuloksia. Isät osallistuvat tällaisiin toimintoihin huomattavasti monilukuisemmin. Lisäksi ne vaikuttavat eriytettyjä palveluita todennäköisemmin isien osallistumiseen myös kotona.

Perhemuodot moninaistuvat – isyys pysyy
Osallistuvasta ja sitoutuneesta isästä hyötyy koko perhe. Perhe- ja asumismuotojen moninaistuessa on mainittava, että osallistuvaa isyyttä voi toteuttaa, vaikkei lapsen kanssa asuisi saman katon alla. Mm. moderni viestintäteknologia on mahdollistanut yhteydenpidon myös välimatkan päästä. Isien lisäksi myös isähahmot ovat tärkeitä: Eräässä tutkimuksessa todettiin isäpuolella olevan jopa biologisia isiä ja äitejä suurempi vaikutus lapsen itsetuntoon!

Kaisa Holmstöm, projektikoordinaattori, Väestöliiton Perhenetti-hanke