Tässä jaksossa käsitellään sitä, millä tavoilla parisuhdeasioita voi ottaa puheeksi neuvolassa. Jaksossa kerrotaan, millaista on parisuhdetta tukeva hoidollinen keskustelu, kun aikaa on hyvin rajoitetusti. Parisuhteen HAPPY HOUR -materiaali tarjoaa halutessasi virikkeitä puheeksi ottamiseen ja antaa tietoa. Työntekijän ja asiakkaan välille syntyvä vuorovaikutussuhde on tärkeä osa vaikuttavaa hoitotyötä, riippumatta siitä, millaisia keskustelun apuvälineitä otat käyttöön. Ystävällinen ja myötäelävä suhde asiakkaisiin tukee heitä. Suhteen jatkuminen omaan terveydenhoitajaan helpottaa luottamuksellisten teemojen esille nostamista.
 

Miten ottaa parisuhde puheeksi?

Vanhemmat toivovat tavallisesti terveydenhoitajan aloitetta parisuhteesta keskustelemiseen luottamuksellisessa ilmapiirissä. Avoimet kysymykset viestivät kiinnostusta ja antavat luvan parisuhteesta puhumiseen. Kysymykset kannattaa suunnata tunnekokemukseen, sillä se on suhteen hyvinvoinnin kannalta ratkaisevaa.

” Lapsen syntymä muuttaa myös parisuhdetta, miten teillä keskenänne sujuu? Miten sinä koet teidän tilanteenne?  Entä miltä se tuntuu sinun näkökulmastasi?”

 

Tasapuolisuus tärkeä keskustelun periaate

Kun käsitellään vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyviä asioita, asiakkaiden on tärkeä voida luottaa siihen, että ammattilainen on tasapuolinen. Tämä tarkoittaa sitä, että molempia puhutellaan ja kuullaan tasaveroisesti. Tasapuolisuus viestittää, että molemmat ovat yhtä tärkeitä. Kun lapsi tulee perheeseen, kumpikin vanhempi kokee suuren elämänmuutoksen. On tärkeä antaa huomiota molempien kokemukselle. Tasapuolisuus sitouttaa ja motivoi vanhemmuuteen ja tasaveroisena kumppanina toimimiseen. 

Työntekijän tulee välttää ottamasta jommankumman puolta. Kahden ihmisen konfliktia yleensä pahentaa kolmas ihminen, joka valitsee puolen tilanteessa. Sen sijaan parin konfliktia vakauttaa kolmas ihminen, joka asettuu ymmärtämään molempia. Parin on tärkeä kokea, että työntekijä on molempien puolella. On tärkeää, että molempien näkökulmista ja kokemuksista ollaan kiinnostuneita:

"Miten sinä olet voinut - entä sinä?”

 

Aktiivinen kuuntelu

Aktiivinen kuuntelu tarkoittaa tietoista keskittymistä toisen kuuntelemiseen. Aktiivinen kuuntelu sopii mihin tahansa työtilanteeseen, eikä välttämättä vaadi pitkää aikaa.

 

  • Rentouta kehosi ja ota hyvä katsekontakti
  • Anna asiakkaille huomiosi, virity keskustelukumppaniisi
  • Vältä kirjausten tekemistä tietokoneelle samaan aikaan, kun keskustelet asiakasperheen henkilökohtaisista asioista
  • Pyri ymmärtämään avoimin mielin, mitä asiakkaat haluavat sanoa. Koeta laittaa omat ennakko-oletuksesi ja mielipiteesi sivuun
  • Vältä keskeyttämästä
  • Kuuntelu ja tilan antaminen ei tarkoita hiljaisuutta. Tarkentavin kysymyksin ja rohkaisevin elein voi tukea kertomista.
  • Vältä tarjoamasta ratkaisuvaihtoehtoja ennenaikaisesti

 

Kuulluksi tuleminen rauhoittaa, lievittää ahdistusta ja stressiä. Parhaimmillaan se auttaa asiakkaita  kuuntelemaan itseään paremmin, jolloin omat tunteet ja ajatukset selkiytyvät. Ihminen tuntee itsensä pystyvämmäksi. Tultuaan ensin kuulluksi, ihmisen on helpompi ottaa vastaan neuvontaa ja ohjausta ja hyötyä siitä.

 

 

Validointi eli tunteiden todentaminen

Validoinnilla tarkoitetaan ymmärryksen ja hyväksynnän ilmaisemista molempien kokemusta kohtaan. Tällä viestitään asiakkaalle, että hänen kokemuksensa ovat ymmärrettäviä ja inhimillisiä:

”Ei ihme, että koet tilanteen väsyttävänä.”

”Tuntuu ymmärrettävältä, että olit pettynyt.”

Tiedollisen tuen lisäksi vanhemmat kaipaavat tunnetukea. Validointi on tehokas tuen antamisen keino sekä neuvolan työntekijälle vastaanotolla että parin välisessä kommunikaatiossa. Validaatio rauhoittaa, lohduttaa, tukee rakentavaa keskustelua, pehmentää negatiivisuutta, synnyttää läheisyyttä ja luottamusta.

Työntekijän ei tarvitse yrittää olla ymmärtäväisempi ja tietävämpi kuin aidosti on. Jos ei täysin ymmärrä asiakasta, voi silti viestiä, että suhtautuu häneen myönteisesti ja haluaa ymmärtää paremmin:

”Autatko minua vielä paremmin ymmärtämään, mikä siinä tuntui kaikkein hankalimmalta?”

Validointi ei tarkoita, että asiakkaan kanssa täytyisi olla samaa mieltä. Toisen näkökulman huomioiminen ja ymmärtäminen on tärkeintä. Toisen tunteita ja ajatuksia voi validoida silloinkin, kun on itse eri mieltä:

”Ymmärrän, että vastustat pariterapiaa, jos pelkäät, että terapeutti ottaa vaimosi puolen, etkä tule kuulluksi. Mielestäni pariterapia ei ole sellaista.”

Epävalidoivalla kommunikaatiolla puolestaan viestitään, että toisen ajatukset, tunteet tai tarpeet ovat vääränlaisia. Huomiotta jättäminen, vähättely ja kritisoiva tai holhoava asennoituminen ovat epävalidointia. Ne herättävät negatiivisia tunteita, itsen tai toisen syyttelyä. Virittävät joko hyökkäämään tai asettumaan puolustuskannalle. Epävalidointia on esimerkiksi se, kun kerrotaan toiselle, miten hänen pitäisi tuntea:

”Et sinä tuosta voi loukkaantua.”

”Sinun tulisi arvostaa sitä kuinka hyvin asiasi ovat.”

Läheisissä ihmissuhteissa kaipaamme todesta ottavaa myötätuntoa. Meidän on vaikea sietää mitätöintiä. Kriisiytyneissä parisuhteissa esiintyy tyypillisesti paljon mitätöintiä ja vähän todesta ottavaa myötätuntoa. 

Työntekijän ei pidä validoida asiakkaan halventavia arvioita toisista ihmisistä tai itsestään. Validointi ei tarkoita itseen tai toisiin kohdistuvan haitallisen käyttäytymisen hyväksymistä. Haitallisen käyttäytymisen taustalla olevaa pahaa oloa voi kuitenkin aina validoida.

 

 

Vahvuuksien tunnistaminen

Vahvuuksien tunnistaminen on hyvän näkemistä ja sanottamista. Myönteinen palaute on parhaimmillaan aitoa ja osuvaa. Se tukee kasvua, pystyvyyden tunnetta, toiveikkuutta, motivaatiota ja selviytymiskykyä. Voimavaralähtöisyys ei tarkoita, että perheen mahdollisia vaikeuksia vähätellään. Vahvuuksien ja haavoittuvuuksien tunnistaminen on perheen kohtaamista kokonaisuutena.

”Hienoa, että olette tänään molemmat täällä.”

Keskinäisen arvostuksen ja ihailun ylläpitäminen suhteessa on tärkeää. Neuvolan terveydenhoitaja voi kysymyksillään tukea paria arvostuksen ja ihailun osoittamisessa.

”Missä asioissa ihailet kumppaniasi isänä/äitinä?"

 

 

Parisuhteen Happy Hour –materiaalit

Parisuhteen Happy Hour –materiaali on tarkoitettu jaettavaksi pariskunnille neuvolatyössä. Materiaalit antavat tietoa ja tukevat pariskuntien keskinäistä keskustelua. Parisuhdekortteja voi käyttää perhevalmennuksessa tai vastaanotoilla.

 

Lähteet

  • Fruzzetti, A. (2006). The High Conflict Couple. A Dialectical Behaviour Therapy Guide to Finding Peace, Intimacy & Validation. New Harbinger Publications: Oakland
  • Gottman, J. & Gottman, J. (2008). And Baby Makes Three: The Six-Step Plan for Preserving Marital Intimacy and Rekindling Romance After Baby Arrives. Three Rivers Press: New York. 
  • Gottman, J. & Gottman, J. (2006). A Workshop for New Parents Experiencing The Transition to Parenthood. Relationship Research Institute: Seattle. 
  • Leavitt, J. (2009). Common Dilemmas in Couple Therapy. Routledge: New York.