Vapaaehtoinen lapsettomuus yleistyy Suomessa

10.3.2016

Tuoreen, suomalaisten lastensaantiaikeita selvittäneen kyselyn perusteella lapsettomaksi jäämistä suunnitteli lähes 13 prosenttia kaikista 20–40-vuotiaista suomalaisista. Tämän mukaan vapaaehtoinen lapsettomuus näyttää viime vuosina yleistyneen, sillä aikaisemmissa tutkimuksissa lapsettomaksi on suunnitellut jäävänsä vain noin 5–7 prosenttia suomalaisista.

Suomi näyttääkin tavoittavan tässä suhteessa keski-Euroopan maita – Itävaltaa, Saksaa ja Hollantia – joissa lapsettomaksi jäämistä suunnittelevien nuorten aikuisten osuus on ollut samalla tai hieman korkeammalla tasolla jo 2000-luvun alusta alkaen.

Lapsettomaksi jäämistä suunnittelevien osuudessa oli pieniä eroja iän ja sukupuolen mukaan. Alle 30-vuotiaista vastaajista 11 % naisista ja 16.5 % miehistä suunnitteli jäävänsä lapsettomaksi, 30–40-vuotiaista vastaajista näin aikoi tehdä lähes 15 % naisista ja 12 % miehistä. Perusasteen koulutuksen varassa olevissa oli eniten (18.5 %) niitä, jotka aikoivat jäädä lapsettomaksi. Vähiten heitä oli toisen asteen koulutuksen saaneiden keskuudessa (11.5 %). Korkea-asteen koulutetut sijoittuvat välimaastoon (14 %). Naisten kohdalla koulutusryhmien väliset erot olivat pienempiä kuin miesten kohdalla.

Vapaaehtoinen lapsettomuus oli muita yleisempää kaupungeissa ja varsinkin pääkaupunkiseudulla asuvien, pienituloisten sekä ei-parisuhteessa asuvien keskuudessa. Myös lapsuudenkodin ympäristö vaikutti lapsitoiveiden taustalla: ne, jotka olivat itse kasvaneet ilman sisaruksia, tai joiden omat vanhemmat olivat eronneet, suunnittelivat muita useammin jäävänsä lapsettomaksi.

Kyselyhetkellä parisuhteessa elävistä noin kahdeksan prosenttia ei aikonut hankkia lainkaan lapsia. Valtaosa heistä arveli, ettei puolisokaan halunnut saada lapsia, mutta noin 30 % ei joko tiennyt puolison kantaa asiaan tai arveli, että puoliso halusi saada lapsia.

Kyselytutkimuksen perusteella vapaaehtoisesti lapsettomat eivät juuri eronneet muista sen suhteen, kuinka tyytyväisiä he ovat omaan elämäänsä tai parisuhteeseensa. Vapaaehtoisesti lapsettomista 75 % oli jokseenkin tai hyvin tyytyväinen elämäänsä (muista 84 %), naisilla tyytyväisten osuus oli hieman suurempi kuin miehillä. Avo- tai avioliitossa (ml. rekisteröidyt parisuhteet) elävistä, lapsettomuuden valinneista naisista ja miehistä lähes 85 % oli tyytyväinen parisuhteeseensa, muilla osuus oli 86 %. Vapaaehtoisesti lapsettomat olivat kuitenkin muita tyytyväisempiä niissä parisuhteissa, joissa puolisot tai kumppanit eivät asuneet yhdessä.

Tutkimuksen mukaan lapsettomuuden valinnan taustalla vaikuttivat enemmän henkilökohtaiset, elämäntapaan tai käsityksiin itsestä vanhempana liittyvät tekijät kuin toimeentuloon, työelämän vaatimuksiin tai uraan liittyvät syyt.

Vapaaehtoinen lapsettomuus kyselytutkimuksissa

Vapaaehtoisesta lapsettomuudesta saadaan tietoa lastensaantitoiveita kartoittavista laajoista väestötutkimuksista. Kyselyaineistoihin perustuvissa tutkimuksissa vapaaehtoisesti lapsettomaksi katsotaan tavallisesti henkilö, joka ilmoittaa, ettei aio hankkia lainkaan lapsia tai joka pitää lapsettomuutta ihanteellisena perhekokona omalla kohdallaan. On kuitenkin hyvä huomata, että kyse on poikkileikkaustiedosta, joka ei tavoita elämänkulun myötä tapahtuvia muutoksia lastensaantiin liittyvässä päätöksenteossa. Nuorten vastaajien näkemykset sopivasta lapsiluvusta ehtivät muuttua moneen kertaan elämänkulun aikana. Toisaalta iäkkäämmissä vastaajissa on niitä, jotka ehkä nuorempana suunnittelivat lapsen saamista mutta luopuivat ajatuksesta myöhemmin esimerkiksi iän tai puolison puuttumisen vuoksi. Myös tutkimusaineistojen väliset erot esimerkiksi vastaajaikäryhmissä voivat osaltaan vaikeuttaa vapaaehtoisesti lapsettomien osuuksien ja trendien arviointia.

Lähde: Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos, Perhebarometri 2015
Lisätietoja: Anneli Miettinen, etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi

Aikaisemmat Tietovuodot