Tilastoja syntyvyydestä

Lue julkaisu

Olemme Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksella koonneet keskeisiä tilastoja Suomen syntyvyydestä. Tilastojen pääasiallisena lähteenä on Tilastokeskus sekä eri maiden tilastokeskukset.

Julkaisun tiedot

Julkaisun tiedot

Julkaisija

Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos

Syntyneet ja syntyvyys Suomessa

Elävänä syntyneiden lasten määrä on vaihdellut 42 000 ja 60 000 välillä Suomessa 2000-luvulla. Elävänä syntyneiden vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa maan väestörakenne, ja eritoten maassa asuvien hedelmällisessä iässä olevien naisten osuus. Syntyneiden lasten määrää kannattaakin suhteuttaa tämän vuoksi lapsia saavien ikäluokkien kokoon.

Kokonaishedelmällisyysluku kuvaa sitä, kuinka monta lasta naiset keskimäärin synnyttäisivät elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät laskennan perusteena olevan vuoden tasolla.

Kokonaishedelmällisyys oli kasvussa vuosituhannen alussa ja saavutti huippunsa (1,87) vuonna 2010. Tämän jälkeen kokonaishedelmällisyys on laskenut, pois lukien koronavuodet 2020 ja 2021. Vuonna 2022 kokonaishedelmällisyys oli 1,32. Ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26 vuonna 2023.

Pohjoismaiden kokonaishedelmällisyys

Pohjoismaat ovat pitkään olleet kokonaishedelmällisyydessä suunnilleen samalla tasolla. Pohjoismaisen hyvinvointimallin ansiosta syntyvyyden on oletettu pysyvän muita länsimaita korkeammalla tasolla, sillä mm. perheen ja työn yhteensovittaminen on pohjoismaisessa mallissa muuta maailmaa mutkattomampaa. 2010-luvulla kokonaishedelmällisyys on kuitenkin laskenut kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa ja Norjassa lasku on ollut erityisen voimakasta. Suomen kokonaishedelmällisyys on Pohjoismaiden matalin. Ja se on myös alle EU:n keskiarvon (2021: 1,53).

Ajoitusvakioitu hedelmällisyys

Ajoitusvakioitu hedelmällisyysluku (tempo adjusted fertility rate) arvioi, kuinka monta lasta keskimäärin nainen synnyttäisi elämänsä aikana ottaen huomioon lastensaannin ajoituksessa tapahtuvat muutokset.

Yllä kuvattu kokonaishedelmällisyysluku reagoi lyhytaikaisiinkin ajallisiin muutoksiin syntyvyydessä ja on usein toteutunutta syntyvyyttä alhaisempi, mikäli monet siirtävät lastensaantia hieman myöhemmäksi esimerkiksi epävarman taloustilanteen takia. Ajoitusvakioitu hedelmällisyys on siten tarkempi arvio siitä, kuinka monta lasta naiset keskimäärin tulevat synnyttämään elämänsä aikana.

Suomen ajoitusvakioitu hedelmällisyys on kokonaishedelmällisyyttä korkeampi mutta 2010-luvun jyrkkä syntyvyyden lasku näkyy myös siinä.

Toteutunut lapsiluku

Toteutunut lapsiluku 45 vuoden iässä on arvio lopullisesta lapsiluvusta, sillä etenkään naiset eivät yleensä saa lapsia yli 45-vuotiaina. Viisivuotiskohortteihin jaettu toteutunut lapsiluku antaa tarkan kuvan syntyvyyden rakenteesta ja sen historiallisesta kehityksestä.

Lopullisen lapsiluvun saamiseksi joudutaan odottamaan kymmeniä vuosia hedelmällisyysiän alkamisesta, sillä tarkastelussa olevien henkilöiden on oltava hedelmällisen ikänsä lopussa. Tämän vuoksi kokonaishedelmällisyys on yleisemmin käytetty syntyvyyden mittari. Suurin muutos näiden kohorttien lopullisessa lapsilukumäärässä on se, että lapsettomaksi jääneiden määrä on lisääntynyt niin naisilla kuin miehillä.

*Kaikki kohortin edustajat eivät ole täyttäneet vielä 45 vuotta.

Toteutunut lapsiluku ikäryhmittäin

Nykyisistä 40–44-vuotiaista useampi kuin joka viides nainen ja melkein joka kolmas mies (21 % ja 31 %) ei ole saanut omaa lasta. Etenkin naisille on lisääntymisbiologian takia epätodennäköistä saada lapsia enää 45 ikävuoden jälkeen, mutta hyvin harva mieskään saa enää lapsia tässä iässä. Noin neljännes–viidennes ikäluokasta tulee siis pysymään lapsettomina. Kolme tai sitä enemmän lapsia on noin joka viidennellä.

Toteutunut lapsiluku koulutuksen mukaan

Kuviot esittävät toteutuneen lapsiluvun 45 vuoden iässä koulutustason mukaan. Suomessa lapsettomien osuus on erityisen suurta vähemmän koulutettujen kohdalla.

Korkeakoulutetuilla naisilla on matalasti koulutettuja naisia useammin kaksi lasta, kun matalasti koulutetuimmat naiset ovat useammin lapsettomia tai heillä on neljä tai useampia lapsia. Myös korkeakoulutetuilla miehillä on matalasti koulutettuja miehiä selvästi useammin kaksi lasta, kun matalasti koulutetuimmat miehet ovat useammin lapsettomia.



*Kaikki kohortin edustajat eivät ole täyttäneet vielä 45 vuotta.

Lapsettomuus Suomessa

Suomessa alueellinen vaihtelu lapsettomien osuuksissa on suurta. Lapsettomia 40–44-vuotiaita miehiä ja naisia on eniten Uudellamaalla, missä peräti 33 prosenttia miehistä ja 23 prosenttia naisista oli lapsettomia vuonna 2019. Vähiten lapsettomia on Pohjanmaalla, missä vain noin joka seitsemäs nainen ja joka neljäs mies oli lapseton. Yleisesti Itä-Suomessa lapsettomien osuus 40–44-vuotiaista on suurempi kuin Länsi-Suomessa.

Ihanteellinen lapsiluku

Väestöliiton perhebarometrikyselyissä on vuosina 2007, 2015, 2018 ja 2022 kysytty 20–45-vuotiaiden, korkeintaan kolmilapsisten suomalaisten ihanteellista lapsilukua itselleen. Sama kysymys on esitetty Eurobarometrikyselyissä vuosina 2001, 2006 ja 2011 sekä vuonna 2021 kerätyssä Generation and Gender Survey (GGS) Suomi -kyselyssä.

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana keskimääräinen ihanteellinen lapsiluku vaihteli noin 2,3 lapsen tuntumassa ja näytti nousevan tasaisesti. 2010-luvulla ihanteellinen lapsiluku sen sijaan oli selvästi alhaisempi.

EB=Eurobarometri, VLV=Väestöliiton Perhebarometri, GGS=Generations and Gender Survey

Ihanteellinen lapsiluku koulutuksen mukaan

Korkeintaan perusasteen koulutuksen saaneissa on eniten nollaa ja yhtä lasta ihanteenaan pitäviä. Kaikilla koulutusasteilla suurimpana ryhmänä ovat kahta lasta ihanteenaan pitävät. Korkeintaan perusasteen koulutuksen saaneilla ihanteellinen lapsiluku oli keskimäärin vähän alle kaksi (1,83) lasta ja ylimmän korkea-asteen koulutuksen saaneilla keskimäärin vähän yli kaksi lasta (2,18).

Siirry sisällysluetteloon