Tilastoja syntyvyydestä

Syntyneet ja syntyvyys Suomessa

2000-luvulla Suomessa elävänä syntyneiden lasten määrä on vaihdellut 42 000 ja 60 000 välillä. Elävänä syntyneiden vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa maan väestörakenne, ja eritoten maassa asuvien hedelmällisessä iässä olevien naisten osuus. Syntyneiden lasten määrää kannattaakin suhteuttaa tämän vuoksi kokonaishedelmällisyyteen eli syntyvyyten. Syntyvyys oli vuosituhannen alussa 1,8 ja nousi 1,87  vuoteen 2010, jonka jälkeen se on laskenut, pois lukien 20 ja 21. Vuonna 2022 kokonaishedelmällisyys oli 1,32.

Tiettynä ajanjaksona havaittavista ikäryhmittäisistä hedelmällisyysluvuista laskettu kokonaishedelmällisyysluku kuvaa, kuinka monta lasta naiset keskimäärin synnyttäisivät elämänsä aikana, jos vallitsevat ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät muuttumattomina.

Pohjoismaiden kokonaishedelmällisyys

Pohjoismaat ovat pitkään olleet kokonaishedelmällisyydessä suunnilleen samalla tasolla. Pohjoismaisen hyvinvointimallin ansiosta syntyvyyden on oletettu pysyvän muita länsimaita korkeammalla tasolla, sillä mm. perheen ja työn yhteensovittaminen on pohjoismaisessa mallissa muuta maailmaa mutkattomampaa. 2010-luvulla kokonaishedelmällisyys on kuitenkin laskenut kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa ja Norjassa lasku on ollut erityisen voimakasta. Suomen kokonaishedelmällisyys on Pohjoimaiden matalin. Ja se on myös alle EU:n keskiarvon (1,53).

Ajoitusvakioitu hedelmällisyys

Ajoitusvakioitu hedelmällisyys (tempo adjusted fertility rate) arvioi, kuinka monta lasta keskimäärin nainen synnyttäisi elämänsä aikana ottaen huomioon lastensaannin ajoituksessa tapahtuvat muutokset. Kokonaishedelmällisyysluku on usein toteutunutta syntyvyyttä alhaisempi, mikäli lastensaanti siirtyy myöhemmälle iälle. Ajoitusvakioitu hedelmällisyys on siten tarkempi arvio siitä, kuinka monta lasta naiset keskimäärin tulevat synnyttämään elämänsä aikana. Suomen ajoitusvakioitu hedelmällisyys on kokonaishedelmällisyyttä korkeampi mutta 2010-luvun jyrkkä syntyvyyden lasku näkyy myös siinä.

KUVIO TULOSSA.

Toteutunut lapsiluku

Toteutunut lapsiluku 45-vuoden iässä on arvio lopullisesta lapsiluvusta, sillä etenkään naiset eivät yleensä saa lapsia yli 45-vuotiaina. Viisivuotiskohortteihin jaettu toteutunut lapsiluku antaa tarkan kuvan syntyvyyden rakenteesta ja sen historiallisesta kehityksestä.

Lopullisen lapsiluvun saamiseksi joudutaan odottamaan kymmeniä vuosia hedelmällisyysiän alkamisesta, sillä tarkastelussa olevien henkilöiden on oltava hedelmällisen ikänsä lopussa. Tämän vuoksi kokonaishedelmällisyys on yleisemmin käytetty syntyvyyden mittari.

Toteutunut lapsiluku koulutuksen mukaan

Kuviot esittävät toteutuneen lapsiluvun 40-vuoden iässä koulutustason mukaan. Suomessa lapsettomien osuus on erityisen suurta vähemmän koulutettujen kohdalla. Nykyään kolmen tai useamman lapsen isiä on erityisesti koulutetuimpien miesten joukossa.

Lapsettomuus Suomessa

Lapsettomia 40-44-vuotiaita miehiä ja naisia on eniten Uudellamaalla ja vähiten Pohjanmaalla. Kaikista 40–44-vuotiaista suomalaisista joka neljäs oli lapseton vuoden 2019 lopussa, ja naisista joka viides oli vailla biologista lasta.

Suomalaisten ihanteelliset lapsiluvut

Väestöliiton perhebarometrikyselyissä on vuosina 2007, 2015, 2018 ja 2022 kysytty 20–45-vuotiaiden, korkeintaan kolmilapsisten suomalaisten ihanteellista lapsilukua itselleen. Sama kysymys on esitetty Eurobarometrikyselyissä vuosina 2001, 2006 ja 2011, sekä vuonna 2021 kerätyssä Generation and Gender Survey (GGS) Suomi -kyselyssä.

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana keskimääräinen ihanteellinen lapsiluku vaihteli noin 2,3 lapsen tuntumassa ja näytti nousevan tasaisesti. 2010-luvulla ihanteellinen lapsiluku sen sijaan oli selvästi alhaisempi. Samaan aikaan vuosittainen kokonaishedelmällisyys laski mittaushistorian alhaisimmille tasoille.

Ihanteelliset lapsiluvut (tämä pois?)

Kun tarkastellaan GGS:n ja tuoreimman perhebarometrikyselyn vastaajien ihanteellisia lapsilukuja verrattuna vuosien 2015 ja 2018 kyselyihin, näyttäisi, että nollalapsisuuden suosion kasvu on pysähtynyt ja jopa laskenut hieman verrattuna vuoden 2018 poikkeuksellisen alhaiseen lapsilukuihanteeseen.

Kaksilapsisuuden ylivoimainen suosio on sen sijaan vain vahvistunut, ja nykyisin noin joka toinen suomalainen toivoo itselleen kahta lasta. Kolmea tai sitä useampaa lasta toivoo vajaa kolmannes.