Väestöliitto: perhepolitiikan peruspilareita ei saa nakertaa

23.4.2014

Väestöliiton jäsenjärjestöjä edustava kevätkokous antoi keskiviikkona kannanoton, jossa se korostaa perhepolitiikan pitkäjänteisyyden tärkeyttä ja tuomitsee säästötoimien vaikutukset lapsiperheille.

VÄESTÖLIITTO VAATII
PERHEPOLITIIKAN PERUSPILAREITA EI SAA NAKERTAA

Hallituksen viimeaikaiset säästöihin tähtäävät toimet ja osassa kuntia tapahtuva palvelujen karsinta nakertavat lapsiperheiden hyvinvointia monella tapaa. Pitkään jatkunut taloudellinen taantuma on jo kiristänyt monen lapsiperheen elämää. Työttömyysluvut ovat kasvussa, eivätkä talousennusteet lupaa tähän helpotusta.

Toimenpiteet ovat myös ristiriidassa hallitusohjelman kanssa, jossa luvataan edistää syntyvyyttä maan kestävyysvajeen vähentämiseksi. Väestöliitto edellyttää, että nyt tehtyjä säästöpäätöksiä tulee tarkastella hallitusohjelman mukaisen lapsivaikutusten arvioinnin valossa.

Väestöliitto vaatii, että perhepolitiikka

  • on johdonmukaista ja luotettavaa valtion talousvaikeuksista huolimatta
  • tukee perheen perustamista, syntyvyyttä ja hyvinvointia
  • turvaa lapsiperheiden keskeiset etuudet; lapsilisät ja kotihoidon tuen
  • vahvistaa lapsiperheiden kotipalvelua ja oppilashuoltoa
  • kunnioittaa perheiden valinnanvapautta mm. lasten hoidon järjestämisessä

Hallituksen päättämät perhepoliittiset heikennykset eivät kannusta perheen perustamiseen ja lasten hankintaan. Avioliittoja solmitaan entistä vähemmän, tahaton lapsettomuus lisääntyy ja syntyvyys on jo neljättä vuotta laskussa. Tässä tilanteessa hallituksen perhepolitiikka on pahasti eksyksissä.

Eniten leikkauksista kärsivät yhden vanhemman perheet, pikkulasten perheet sekä monilapsiset perheet. Työttömyys vaikeuttaa tilannetta entisestään. Kaikki perheet ansaitsevat tukea ja arvostusta kasvattaessaan seuraavaa sukupolvea. Hallituksen toimenpiteet viestittävät päinvastaista.

Säästötoimet ovat kohdistumassa kahteen tärkeään perhepoliittiseen etuuteen: lapsilisiin ja kotihoidontukeen. Lapsilisät ovat merkittävä tulosiirto lapsiperheille, ja kotihoidontuen tiedetään olevan yhteydessä Suomen suhteellisen korkealla olleeseen syntyvyyteen.

Lapsilisät

Lapsilisiin esitetään leikkausta, jonka avulla tavoitellaan noin 110 miljoonan euron säästöjä. Suunniteltu leikkaus merkitsee runsaan 8 prosentin menetystä nykyiseen lapsilisään verrattuna. Se ei yksin kuulosta kovin suurelta, mutta taustalla on pitkään jatkunut lapsilisän reaaliarvon heikentyminen. Vuoteen 2006 verrattuna on niiden reaalisesta arvosta kadonnut lähes 160 miljoonaa euroa. Tilanne parani hieman, kun lapsilisät sidottiin indeksiin vuonna 2011, mutta indeksisidonnaisuus purettiin nopeasti vuosiksi 2013-2015 osana hallituksen säästötoimia.

Kotihoidontuki

Pienten lasten kotihoidontukea on ehdotettu puolitettavaksi äidin ja isän kesken. Uudistuksen julkilausuttuna tavoitteena on kannustaa äitien työhön palaamista ja isien osallistumista lasten hoitoon. Kumpikin vanhemmista voisi käyttää kotihoidontukea yhden vuoden ajan. Tämän vastineeksi varsinkin kunnat ovat edellyttäneet subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista niin että ne perheet, joissa toinen tai kumpikin vanhempi on kotona, olisivat oikeutettuja vain osa-aikaiseen päivähoitopaikkaan.

Kaksi kolmasosaa kaksivuotiaiden lasten äideistä on palannut töihin ja uudistus koskisi vain noin 20 000 äitiä. Tutkimusten mukaan valtaosalla näistä pidemmällä hoitovapailla olevilla äideillä ei ole työsuhdetta johon palata.

Tasa-arvoisemman vanhemmuuden kannalta uudistus on toki toivottavaa, mikäli isät todella jäisivät nykyistä enemmän hoitovapaalle. Kun uudistus kuitenkin kohdistuisi pääosin niihin perheisiin, joissa äiti palaa työttömäksi työnhakijaksi, ei liene kovin todennäköistä, että ansiotyössä käyvä isä luopuu tuloistaan ja jää kotiin hoitamaan lasta. Perheet tietävät parhaiten itse, mikä hoitoratkaisu heille soveltuu, joten perheiden valinnanvapautta tuleekin kunnioittaa.

Kuntien palvelut

Valtion säästötavoitteiden seurauksena myös kunnat joutuvat osallistumaan säästötalkoisiin. Lapsiperheiden kannalta on huolestuttavaa, mikäli säästöt kohdistuvat jo muutoinkin niukkoihin lasten ja nuorten avohuollon tukipalveluihin, neuvolatoimintaan, perheiden mahdollisuuksiin saada kotiapua, tai koulujen oppilashuoltopalveluihin.

Lapsiperheille tarkoitettu kunnallista kotipalvelua on vuosien saatossa ajettu alas. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen tarjonta vaihtelee suuresti kuntien välillä. Kaikki kunnat eivät vieläkään pysty tarjoamaan riittäviä resursseja oppilas- ja opiskelijahuoltoon ohjeistuksista tai valtion rahallisen tuen lisäämisestä huolimatta. Erityisen hidasta tämä on ollut ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten kohdalla.

Monet kunnat ovat joutuneet nostamaan veroäyriään, joka kiristää entisestään perheiden taloutta. Asiakasmaksujen korotuksilla on myös vaikutusta perheiden talouteen. Tällä hetkellä valmisteilla olevan varhaiskasvatuslain yhteydessä on keskusteltu myös päivähoidosta perittävien maksujen korotuksista.

 
 
 
 
 

Väestöliitto: perhepolitiikan peruspilareita ei saa nakertaa