Ajankohtaisia uutisia Väestöliitosta

Tuen avulla Synty-verkosto edistää hedelmällisyystietoisuutta ja saattaa yhteen syntyvyystutkijoita Suomesta ja muista Pohjoismaista.

Maailman suurin ikääntymisen tutkimushanke SHARE (Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe) aloittaa koronapandemiaan paneutuvan toisen tutkimushaastattelukierroksen Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten poikkeusaika on vaikuttanut yli 50-vuotiaiden suomalaisten...

Perhesukupolvien välisessä yhteydenpidossa ja avunannossa on tapahtunut muutoksia vuosien 2007–2018 välillä.

Sukupolvien ketju -tutkimushankkeessa kerätään tietoa sukupolvien välisestä vuorovaikutuksesta ja auttamisesta noin viiden vuoden välein toteutettavilla seurantakyselyillä.

Väinö Kanniston rahasto jakaa joka toinen vuosi tunnustuspalkinnon parhaasta väestötieteellisestä opinnäytteestä kuolleisuus- ja terveystutkimuksen alalla.

Miltä näyttää lastensaanti nuorten näkökulmasta? Onko seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen yhtä mahdollista toteuttaa lastensaantihaaveensa kuin muiden? Uskaltaako lapsia hankkia maailmaan, jota uhkaavat ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen?

Vanheneva väestörakenne muuttaa yhteiskuntaamme. Se tuo samalla elämänmuutoksia suomalaisille, jotka voivat suunnitella elämäänsä pidempää elinaikaa varten.

Koettu epävarmuus todetaan alenevan syntyvyyden tärkeimmäksi syyksi tuoreessa valtioneuvoston väestöpoliittisesssa selonteossa. Selonteon pääviesti on ”Lapsia totta kai”. Sillä halutaa korostaa lapsimyönteisyyttä ja ihmisten omia lapsilukutoiveita tukevaa linjausta.

Suuri osa 37-vuotiaista suomalaisista on viettänyt lapsuutensa kaupungissa. Pääkaupunkiseudulle muuttaneilla on 37-vuotiaana korkeampi tulotaso ja koulutus kuin niillä, jotka ovat kasvaneet seudulla. Pääkaupunkiseudulle muuttaneet asuvat myös usein korkeamman tulotason alueilla.