Isovanhemmuuteen liittyvät toiminnot
Maassamme on yli miljoona monen ikäistä, näköistä ja henkistä isovanhempaa. Jokaisella isovanhemmalla on oma tarinansa. Isovanhemmuus on vaihtelevasti makeaa ja hapanta elämän jälkiruokaa, johon kuuluu niin iloa kuin surua, kuten elämään itseensäkin.
Haluatko ”Suukkoja ja säröjä sukupolvisuhteissa” -kirjasta oman maksuttoman arviointikappaleesi? Jo 80 arviointiraatilaista on antanut palautteensa ”Suukkoja ja säröjä sukupolvisuhteissa”-kirjasta, joka julkaistiin loppuvuodesta 2020. Kirja löytyy kaikista maamme kirjastoista ja siihen voi tutustua myös Väestöliiton verkkosivuilla. Kirjaa ei voi ostaa.
Koronan vuoksi kirjastokiertue ja muut yleisötilaisuudet, joihin kirjoja varattiin jaettavaksi osallistujille, ovat siirtyneet monta kertaa. Sen vuoksi kirjan arviointiraatilaiseksi pääsee niin kauan kuin kirjaa riittää! Kirjan teksti pohjautuu mm. Väestöliiton vanhemmuus- ja isovanhemmuustyön kokemuksiin, kirjallisuuteen ja aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Kirjassa ääneen pääsevät isovanhemmat, aikuiset tyttäret ja pojat, miniät ja vävyt.
”Olisi hyvä, jos tähän aiheeseen jo tulevat vanhemmatkin lapsen odotusvaiheessa perehtyisivät. Jos näistä asioista ei puhuta eikä sovita pelisääntöjä heti alussa, niin voi olla, että ongelmia tulee. Ylisukupolviset traumat siirtyvät helposti eteenpäin. ”Neuvo vain kysyttäessä ja kyläile kutsuttaessa” on hyvä ohjenuora omien lasten suhteen jo ennen lastenlasten syntymääkin.” (Arviointiraatilaisen kommentti)
Elämänmakuisten tarinoiden myötä lukija voi peilata omaa rooliaan ja menneen tapahtumia sukupolviketjussaan, kuin myös miettiä tulevaa. Kirja rohkaisee ottamaan esille vaiettuja ja hiertäviä asioita ja auttaa tervehdyttämään lähisuhteita. Lupa etsiä rauhaa ja anteeksiantoa voi olla myös alku omien asenteiden tarkasteluun ja muutokseen. Parhaimmillaan isovanhemmuus tarjoaa rikkaan ja värikylläisen elämänvaiheen sukupolvien ketjussa.
”Kävin lapsuudenkodissani. Kahvipöytään oli katettu paikka kaikille muille paitsi siskolleni. Hänelle oli tuoli, mutta ei kahvikuppia. Jo mummomme oli harrastanut samaa kahvikupin kattamattomuutta. Laskenut ääneen montako kuppia pitää kattaa ja kattanut yhden vähemmän. Kertonut sanattomasti, kuinka henkilö, jolle ei kateta, on epätoivottu, persona non grata.” (sitaatti kirjasta)
Haluatko sinä mukaan kirjan arviointiraatiin? Kiinnostavatko sukupolvisuhteet? Kohtaatko elämässäsi tai työssäsi haasteita sukupolvien välillä? Ota yhteyttä isovanhemmuus@vaestoliitto.fi ja laita viestiisi:
-postiosoitteesi (kirjan postitusta varten)
Saat kirjan postituksen yhteydessä sähköpostiosoitteeseesi lyhyen arviointikyselyn.
Antoisia lukuhetkiä!