Hedelmällisyydestä vallitsee paljon väärinkäsityksiä

17.6.2015

Lääketieteen tohtori Aira Virtala kollegoineen on tutkinut opiskelijoiden hedelmällisyystietoutta. Virtalan mukaan erityisesti nuorten miesten väärät käsitykset iän vaikutuksesta naisen hedelmällisyyteen yllättivät hänet. Nuorimpien vastaajien hedelmällisyystietous oli huonompi kuin vanhemmilla opiskelijoilla.

Lääkäri Virtalan tutkimustulokset ovat osa vuoden 2008 opiskelijaterveystutkimusta. Tutkimukseen osallistui 1864 miestä ja 3222 naista. Tutkittavat olivat alle 35-vuotiaita, ja he opiskelivat yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.

Hedelmällisyyden luultiin laskevan vaihdevuosissa

Yli puolet tutkituista miehistä ja kolmasosa naisista ajatteli, että huomattava hedelmällisyyden lasku tapahtuu naisen ollessa yli 45-vuotias. Joka kolmas mies ja lähes joka viides nainen vastasi, että huomattava hedelmällisyyden alenema tapahtuu 50-vuotiaana tai sitä vanhempana. Todellisuudessa naisen mahdollisuus tulla raskaaksi vähenee hieman noin 25–29-vuotiaana ja huomattavasti noin 35–39-vuotiaana.

Yli puolet miespuolisista opiskelijoista ja 43 % naisista yliarvioi 35–40-vuotiaan naisen kyvyn tulla raskaaksi. Esimerkiksi 30–35-vuotiaista miehistä 36 % ajatteli, että naisen mahdollisuus tulla raskaaksi 35–40-vuotiaana on 70–100 %. Samoin ajatteli viidesosa saman ikäisistä naisista. Tutkimusten mukaan naisen mahdollisuus tulla vuoden sisällä raskaaksi 35–40-vuotiaana on noin 50–59 % , kun parilla on säännöllisiä yhdyntöjä.

Virtalan mukaan on hämmästyttävää, että näin suuri osa opiskelijoista ajatteli hedelmällisyyden laskevan vasta vaihdevuosissa. Lääkäri Virtalan ja kollegoiden tekemä tutkimus osoittaa, että korkeakouluopiskelijat eivät olleet tiedostaneet oikein iän vaikutusta naisen hedelmällisyyteen. Vastaavanlaista tietämättömyyttä on tullut ilmi muissakin maissa, kuten Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.

Tutkimuksen mukaan keskimäärin 94 % opiskelijoista halusi saada lapsia. Puutteet hedelmällisyystietoudessa voivat vaarantaa nuorten aikuisten perhesuunnittelun. Miehistä yli puolet ja naisista kolmasosa toivoi saavansa ensimmäisen lapsen yli 30-vuotiaana.

Mistä tietämättömyys johtuu?

Lääkäri Virtalan mukaan yksi syy väärinkäsitysten taustalla on se, että suomalainen seksuaalikasvatus korostaa raskauden ehkäisyä. Tämä ilmiö on nähtävissä niin koulujen, perheiden kuin joskus myös terveydenhuollon tarjoamassa seksuaalikasvatuksessa. Kasvatus on määritellyt keskeiseksi ongelmaksi sen, että joku tulee liian helposti raskaaksi. Seksuaalikasvatuksessa on unohdettu, että raskaaksi tuleminen eli hedelmällisyys ei ole itsestäänselvyys. ”On paljon muitakin tekijöitä kuin ikä, jotka vaikuttavat sekä hedelmällisyyteen että siihen, että raskaus jatkuu normaaliin synnytykseen asti”, Virtala toteaa. Ihmisten tiedossa ei myöskään ole se, että keskenmenot ovat yleisiä.

Toiseksi syyksi heikkoon hedelmällisyystietouteen Virtala mainitsee median, joka kertoo myöhemmällä iällä lapsen saaneista julkkiksista. Nämä uutiset antavat väärän kuvan todellisuudesta. Monella vanhemmalla iällä synnyttäneellä naisella on ollut vaikeuksia raskaaksi tulemisessa ja takanaan pitkät hoitojaksot, ennen kuin raskaus on saatu onnelliseen päätökseen. ”Ylipäätään luotetaan liikaa hedelmöityshoitojen mahdollisuuteen eikä tiedosteta sitä, että niidenkin onnistuminen on huonompaa iän lisääntyessä.”

Ehkäisykäynnille yhdessä?

Virtalan mukaan lisääntymisterveys tulisi ottaa vakavasti. Jo koulujen terveystiedon oppitunneilla pitäisi puhua hedelmällisyydestä ja siihen vaikuttavista asioista.

Virtala kannustaa lääkäreitä ja heidän potilaitaan puhumaan ehkäisykäynneillä siitä, milloin nainen suunnittelee tai toivoo perheen perustamista. Ruotsalaisen opiskelijatutkimuksen mukaan ehkäisykäynneillä tarjottu tieto hedelmällisyydestä levisi potilaiden lähipiirinkin tietouteen. Suomalainen tutkimus osoittaa, että sekä miehet että naiset suhtautuivat positiivisesti lisääntymisterveyden terveysneuvontaan ja toivoivat sitä lisää.

Virtalan mielestä olisi välttämätöntä, että pariskunnat tulisivat ainakin joskus yhdessä vastaanotolle, kun he pohtivat ehkäisyään. Silloin parilla olisi mahdollisuus kysyä lääkäriltä iän ja myös elämäntapojen vaikutuksesta hedelmällisyyteen.

Elina Nurminen
Psykologi
Väestöliiton Parisuhdekeskus

Lue myös:

Pikatesti: kuinka hyvä hedelmällisyystietoutesi on?

Onko opiskelijoilla mahdollisuus saada lapsia hedelmällisessä iässä?

Lähteet:

Kiiskinen, E. & Pekkanen, M. (2010) Mihin eksyi haikara? Yliopisto-opiskelijoiden mietteitä perheen perustamisesta. Tampereen ammattikorkeakoulu.

Mortensen, L. L.; Hegaard, H.K.; Andersen, A. N. & Bentzen, J. G. (2012) Attitudes towards motherhood and fertility awareness among 20–40-year-old female healthcare professionals. The European Journal of Contraceptions and Reproctive Health Care, 17(6), 468–481.

Stern, J.; Larsson, M. & Tydén, T. (2013) Introducing the Reproductive Life Plan in midwifery counselling : a randomized controlled trial. http://www.pubcare.uu.se/digitalAssets/249/249746_3jennys-vinnande-forskning.pdf ei muuta lähdettä?

Tydèn, T.; Svanberg, A. S.; Karlström, P.; Lihoff, L. & Lampic, C. (2006) Female university students’ attitudes to future motherhood and their understanding about fertility. The European Journal of Contraception and Reproductive Health Care, 11(3), 118–189.

Virtala, A.; Vilska, S.; Huttunen, T. & Kunttu, K. (2011) Childbearing, the desire to have children, and awareness about the impact of age on female fertility among Finnish university students. The European Journal of Contraception and Reproductive Health Care, 16(2), 109–115.

Virtala, A (2014). Haastattelu.