Parempi työelämä -blogi

13. Osaamisen tunnistamisen lisäksi tarvitaan luottamusta Lue koko julkaisu täältä

Epäluottamus toiseen ei yleensä ole tietoista, vaan meidän on vaikea luottaa siihen mitä emme tunne. Tuntematon herättää kysymyksiä, kun tuttu puolestaan suosimista. Meillä kaikilla on työelämän tiedostamattomia olettamuksia – ymmärtämällä niiden olemassaolo, pystymme vaikuttamaan omaan toimintaamme ja rakentamaan laajempaa luottamusta.

12. Olet jo monikielinen! Lue koko julkaisu täältä

Moni maassa asuva kansainvälinen osaaja osaa jo suomea – sekä muita kieliä. Miksi kuitenkin jännittää niin paljon palkata se ensimmäinen muunkielinen omalle työpaikalle? Konkreettisilla kielitietoisilla valinnoilla voidaan tukea ja ennakoida muutoksia työyhteisössä tekemättä siitä liian raskasta. 

 

11. Zoan – Organisaation tulisi osata toimia monikulttuurisessa ympäristössä Lue koko julkaisu täältä

Väestöliiton Recognizing International Talent -toiminnassa työskentelemme eri organisaatioiden kanssa inklusiivisen rekrytoinnin ja kielitietoisen työyhteisön teemojen parissa. Mukana toiminnassa yhteistyöyrityksenä on ollut myös 3D-pohjaisia virtuaalimaailmoja rakentava Zoan, jonka kanssa olemme työstäneet inklusiivisen ja kielitietoisen työyhteisön käytäntöjä.

 

10. Stora Enso – Kielitietoisella rekrytoinnilla tavoitetaan laajemmat osaajamarkkinat Lue koko julkaisu täältä

Recognizing International Talent -työryhmässä suunnittelimme erilaisia toimenpiteitä, miten parantaa kielitietoisuutta. Kokosimme rekrytoiville esihenkilöille työkalupakin, josta löytyy esimerkiksi käytännön ohjeita, miten huomioida työnhakija, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka työhistoria ei ole Suomesta. Tähän saimme apua Väestöliiton asiantuntijoilta. Haluamme myös haastaa esihenkilöitä jo rekrytoinnin alkuvaiheessa miettimään, millainen kielitaitotaso on riittävä ja viestimme tästä työpaikkailmoituksissa.

 

9. Työyhteisön kielitietoisuutta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan Lue koko julkaisu täältä

Moni haluaa auttaa nyt Suomeen tulevia ihmisiä. Miten työyhteisöt voivat toimia tilanteessa, kun työmarkkinoilla on runsaasti suomen kieltä osaamattomia? Elinkeinoelämän keskusliiton ja Staffpointin viesti työnantajille on selvä: nyt on hyvä hetki madaltaa kielivaatimuksia.

 

8. How language impacts our professional identity Lue koko julkaisu täältä

A sudden change in the language environment impacts the capability to communicate convincingly in professional matters. The lack of professional vocabulary creates insecurity in our professional identity – because we cannot communicate to others with the same confidence as before.

 

7. Hyppy oman mukavuusalueen ulkopuolelle Lue koko julkaisu täältä

Kieliympäristön muuttuessa yllättäen kaventuu taito viestiä osaamisalueestaan sujuvasti ja uskottavasti. Kokemus oman ammatti-identiteetin vahvuudesta tulee haastetuksi muunkielisen sanaston kaventuessa.

 

6. UNCONSCIOUS BIAS – Työelämän tiedostomattomat olettamukset Lue koko julkaisu täältä

Meillä kaikilla on työelämässä tiedostomattomia olettamuksia – ymmärtämällä niiden olemassaolo pystymme vaikuttamaan omaan toimintaamme.

 

5. Kielitietoinen rekrytointi parhaan työntekijän valinnassa Lue koko julkaisu täältä

Puuttuva kohtaamisen kokemus kansainvälisten osaajien kanssa voi johtaa siihen, ettei ulkomailta tuotua osaamista ja pätevyyttä kyetä arvioimaan objektiivisesti. Kielitietoisen rekrytoinnin kehittäminen, diversiteetti- ja inkluusiotyön ohessa, auttaa tunnistamaan moninaisemmin osaamista.

 

4. Recognizing International Talent -merkki työnantajille Lue koko julkaisu täältä

Siili Solutions kertoo, miksi kannattaa innostua kansainvälisten osaajien potentiaalista.
Väestöliitossa kehitetty Recognizing International Talent -merkki on tunnus työnantajan halukkuudesta edistää sisäistä diversiteettiä ja inkluusiota sekä tunnistaa rekrytoinnissa paremmin kansainvälisiä osaajia.

 

3. Tulevaisuuden työyhteisö on kielitietoinen Lue koko julkaisu täältä

Väestörakenteen monimuotoistuessa myös työyhteisöjen diversiteetti ja monikielisyys kasvaa. Menestyvä tulevaisuuden työyhteisö kykenee tekemään kielitietoisia valintoja rekrytoinnin ja työnkuvan muodostamisen yhteydessä sekä ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässään. Jokaisen työntekijän tulisi tuntea kuuluvansa täysivaltaiseksi työyhteisön jäseneksi.

 

2. Työnantajat mukaan kehittämään vastuullisempaa rekrytointia Lue koko julkaisu täältä

Suomi tarvitsee nykyistä enemmän osaajia työmarkkinoille. Suomessa jo asuvat kansainväliset osaajat tarvitsevat enemmän mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille. Mainittuja haasteita ratkaisemaan ja kansainvälisten osaajien työmarkkinoille pääsyä edistämään Väestöliitossa perustettiin syksyllä 2020 vaikuttajaryhmä osana Tunnista kansainvälinen osaaja -hanketta. Vaikuttajaryhmä keskittyy vastuulliseen rekrytointiin ja muutokseen. Sen tuloksena halutaan rakentaa Suomeen oikeudenmukaisempaa, kilpailukykyisempää ja yksinkertaisesti parempaa työelämää.

 

1.Luottamusta kansainväliseen osaamiseen Lue koko julkaisu täältä.

Syntyvyyden laskiessa edellisten kymmenen vuoden aikana ja väestön ikääntyessä on kehityskulku luonut painetta hyvinvointivaltion rakenteisiin. Yhä pienevän työikäisen väestön tulisi kyetä huolehtimaan kasvavasta ikääntyvien joukosta. Yhtenä ratkaisuna väestön huoltosuhteeseen on esitetty työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Elinkeinoelämä kamppailee jo nyt aloittain työvoimapulasta ja osaajien houkuttelusta maahan kilpaillaan muiden EU-maiden kanssa.