Perhebarometri 2018: Perhepolitiikkaa 2020-luvulla

26.11.2018

Mediatiedote 26.11.2018
 

Perhepolitiikka 2020-luvulla
Perheiden asiat eivät saa jäädä talouden jalkoihin

Suomalaiset suhtautuvat sangen kriittisesti harjoitettuun perhepolitiikkaan He kaipaavat lisää joustavuutta työn ja perheen yhteensovittamiseen, perhetukiin ja -vapaisiin. Perhevapaiden käytöstä perheiden tulisi itse vapaasti ja joustavasti päättää ilman kiintiöitä. Polarisaatio hyvä- ja huono-osaisiin huolestuttaa ihmisiä, köyhille lapsiperheille haluttaisiin kohdentaa enemmän tulonsiirtoja.

Nämä tulokset selviävät Väestöliiton tämän vuoden perhebarometrista 2020-luvn perhepolitiikkaa. Barometri tarjoaa tuoretta tutkimustietoa siitä, millaista perhepolitiikka lapsiperheissä asuvat ja muut suomalaiset nykyisin erityisesti toivovat. Keväällä 2018 tehtyyn kyselyyn vastasi 2560 20 - 59-vuotiasta henkilöä. Kyselyn tuloksia on verrattu kolmeen aiemmin tehtyyn vastaavaan kyselyyn.

Päällimmäiseksi toiveeksi nousi joustavuuden ja vaihtoehtoisuuden lisääminen perhetuki- ja -palvelujärjestelmään. Tämä tarkoittaa muun muassa nykyistä joustavampaa työaikaa ja helpompaa osa-aikatyön yhdistämistä lastenhoitoon. Perhevapaita tulisi voida pitää myös osa-aikaisena ja useammassa jaksossa. Toiveena oli, että vapaat jaksottuisivat perheiden tarpeiden mukaisesti pätkissä useille vuosille. Osa-aikatyöhön haluttiin yhdistää osa-aikainen vanhempainvapaa ja osittainen hoitovapaa.

– Perheille haluttiin kaiken kaikkiaan enemmän ja joustavampaa päätösvaltaa hoitovapaiden käyttöön. Joustavuuden lisäämiseen toivottiin investoitavan yhteiskunnassa jopa enemmän kuin päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen, toteaa perhebarometrin tehnyt tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta.  
 

Tulonsiirrot ja tuki köyhille lapsiperheille

Joustavuuden lisäämisen jälkeen seuraavaksi tärkeimmiksi perhepoliittisiksi toimenpiteiksi kyselyssä arvostettiin tulonsiirrot ja tuki köyhille lapsiperheille. Paljon kannatusta saivat lapsiperheiden asumisen tukeminen ja erillinen 200 euron lapsilisä vähävaraisille lapsiperheille. Yhdeksi ongelmaksi koettiin osalle nuorista äideistä maksettava pelkkä peruspäiväraha ansiosidonnaisen päivärahan sijasta. Yleisimmiksi asumiskulujen helpotuskeinoksi nimettiin asumistuki ja sitä määrittävät erilaiset kriteerit, kuten tulorajat.

– Avoimessa kysymyksessä tärkeimmästä korjaustarpeesta nousivat useimmin esille erilaiset lapsiperheköyhyyttä koskevat parannusehdotukset. Ratkaisuiksi ehdotettiin muun muassa vähävaraisille suunnattavia sosiaalietuuksia ja äideille maksettavaa toimeentulotukea, Kontula sanoo.
 

Perheet haluavat päättää perhevapaiden käytöstä

Perhevapaajärjestelmän kehittämiseen suomalaisilla on kyselyn mukaan selkeä kanta. Perheet haluavat jatkossakin vapauden päättää siitä, kumpi vanhemmista käyttää vanhempain- ja hoitovapaajaksot ennen kuin lapsi täyttää kolme vuotta. Seuraavaksi eniten kannatettiin isyysvapaan pidennystä nykyisestä yhdeksästä viikosta kolmeen kuukauteen. Kaikkein vähiten puolestaan kannatettiin sitä, että hoitovapaa lyhennettäisiin lapsen kolmesta ikävuodesta kahteen ikävuoteen. Huomattavasti useammat kannattivat hoitovapaan pidentämistä kuin sen lyhentämistä.

Kontulan mukaan tässä kansalaisten näkemykset poikkeavat ratkaisevalla tavalla siitä mitä monet toimijat ovat viime aikoina ehdottaneet. Vastaajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että perheiden tulee voida itse päättää vapaasti ja joustavasti perhevapaiden käytöstä. Siihen ei haluta mitään kiintiöitä. Kaikenlaista pakkoa pidetään pahana.

Mahdollisuus viettää lapsen kanssa riittävästi aikaa oli keskeinen perustelu sille, miksi lapsen kotihoito asetettiin usein päivähoidon edelle. Lähes kaikki kokivat perheen hyvin keskeiseksi osaksi elämäänsä, sitä vastoin vain joka neljännen elämäntavoitteista suurin osa liittyi työhön. – Monilla vanhemmilla oli vaikutelma, että perheiden asiat ovat jäämässä talouden kehittämisen jalkoihin, Kontula huomauttaa.   

Subjektiiviseen varhaiskasvatusoikeuteen tällä hallituskaudella toteutettu rajaus on aiheuttanut poliittista keskustelua. Ehkä yllättäen reilusti yli puolet vastaajista kannatti toteutettua päivähoito-oikeuden rajausta, myös lapsiperheissä asuvat. Vain viidennes vastaajista oli aiemman kaltaisen rajaamattoman subjektiivisen päivähoidon kannalla.
 

Kritiikkiä harjoitettua perhepolitiikkaa kohtaan

Kyselyn vastaajat suhtautuivat perhepolitiikan käytännön tuloksiin kaikkiaan sangen kriittisesti. Tämä koskee yhtä paljon sekä nykyisen että sitä edeltävän hallituksen ratkaisuja. Noin kahden kolmasosan mielestä perheiden kahtiajako hyvä- ja huono-osaisiin on voimistunut. Joka toisen miestä perheiden tukeminen on ollut epäjohdonmukaista ja poukkoilevaa. Perheille kaivattiin lisää tukipalveluita, joita ovat perheneuvolat, kotipalvelut ja hoitoapu kuten kodinhoitajien palvelut.

– Perhebarometriin saadut vastaukset kertovat viisaudesta ja välittämisestä. Kyselyyn vastaajat nostavat politiikan ja talouskeskustelujen rinnalle elämän inhimillisen puolen ja perheen ihmissuhteiden tärkeyden. Vastaukset viestivät, että lähisuhteita, lasten hoivaamista ja kasvattamista arvostetaan, kiittää toimitusjohtaja Eija Koivuranta.

Hän mainitsee barometrin tuloksista lisäksi sen, että vastaajat haluavat lisätä vanhempien omaa päätösvaltaa hoitovapaiden jaossa ja vapaiden rytmittämisessä. Lapsiperheköyhyys on myös tunnistettu tärkeäksi kysymykseksi, johon on puututtava.

– Syntyvyysluvut osoittavat, että perheen perustaminen ei ole yhteiskunnassamme itsestään selvä valinta. Jotta ne, jotka lasta toivovat, voisivat unelmansa toteuttaa, meidän tulee tehdä Suomeen tilaa perheellistymiselle ja lapsille, Koivuranta tähdentää.

Osmo Kontula: 2020 – luvun perhepolitiikkaa. Perhebarometri 2018. Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E 52/2018. Väestöliitto. Helsinki. 135 s.
 

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Osmo Kontula, Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos, puh 040 582 7369
Toimitusjohtaja Eija Koivuranta, Väestöliitto, puh 050 574 1775

 
 
 

Perhebarometri 2018: Perhepolitiikkaa 2020-luvulla