Iäkkäiden läheisten hoivaan liittyviä joustotarpeita ei tunnisteta riittävästi työpaikoilla

Suuri osa suomalaisista auttaa ja hoivaa ikääntyneitä läheisiään. Hoivavastuuta on siirretty ihmisille ilman julkista keskustelua. “Perhe voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, ja työn ja perheen täytyy mahtua samaan elämään”, totesi Väestöliiton puheenjohtaja Hilkka Kemppi aloituspuheenvuorossaan. ”Koska maailma on painunut synkäksi, perhe on se, joka pitää meidät tulevaisuuteen katsovina.”

Ruuhkavuodet 2 -hankkeen johtaja Anna Kokko Väestöliitosta totesi, että hankkeen aikana on saatu lisää tietoa ja ymmärrystä keinoista, joilla voidaan tukea työnteon ja iäkkäiden läheisten hoivan yhteensovittamisesta eri aloilla ja työpaikoilla. Hanke on Työsuojelurahaston rahoittama ja kestää 2026 loppuun asti. Hankkeen aikana julkaistaan tietopaketti työpaikoille, erityisesti esihenkilöiden käyttöön.

Perhebarometriaineiston (2025) perusteella kotitöissä ja muissa arjen asioissa läheisiään on auttanut lähes kaksi kolmesta työssäkäyvästä 50–69-vuotiaasta suomalaisesta. Hoiva-avun antaminen on huomattavasti harvinaisempaa. Tyypillisesti autetaan äitiä, omia lapsia tai isää. Noin puolet vastaajista oli auttanut ainakin yhtä yli 50-vuotiasta läheistään. Pääsääntöisesti auttaminen ei vaikuta työssäkäyntiin, mutta mitä intensiivisempää auttaminen ja hoiva ovat, sitä kuormittavammaksi ne koetaan. Tällöin niillä on vaikutusta myös työssäkäyntiin, kertoi tutkija Tiia Sorsa Väestöntutkimuslaitokselta.

FM Tanja Litmanen on toiminut aikuisten lähiomaistensa etähoivaajana 25 vuoden ajan. Hän kertoi tilaisuudessa näkemyksiään etähoivasta. Litmanen painotti, että etähoivaajien arkeen vaikuttaa merkittävästi, minkälainen oma elämäntilanne on, minkälaista työtä tekee ja kuinka kaukana läheisestään asuu. Hoiva voi näyttäytyä jollekin ylivirittyneenä ‘päivystystilana’, toiselle köyhyytenä tai epätasa-arvona työmarkkinoilla. Toisaalta se merkitsee monelle tärkeää huolenpitoa läheisistään ja perheenjäsenistään. Litmanen on kirjoittanut teoksen Etähoivaajan käsikirja (2025), johon hän on koonnut tietoa ja kokemuksia etähoivasta.

Hoivaherätys!

Aamupäivän Hoivaherätys! -paneelissa keskityttiin siihen, miten lisääntynyt hoivavastuu iäkkäistä näkyy eri aloilla ja mitä joustavia ratkaisuja työpaikoilla on käytössä. Keskustelemassa olivat Palvelualojen ammattiliitto PAMin työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Merja Vihersalo, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajilta johtaja Anne Kiiski, Kelan henkilöstöjohtaja Pasi Lankinen ja Työterveyslaitokselta vanhempi asiantuntija Mervi Ruokolainen. Keskustelun vetäjänä toimi Anna Kokko Väestöliitosta.

Pasi Lankinen korosti luottamuksen merkitystä työyhteisössä. Tilanteen avaaminen töissä ei aina ole helppoa, mutta asian esille ottaminen kannattaa.

Työpaikoilta puuttuu monesti hoivatilanteista kokonaiskuva. Olisi hyvä lähteä liikkeelle siitä, miten suurella osalla henkilöstöstä on muitakin kuin pienten lasten hoivavelvoitteita. Otetaanko asiaa puheeksi? Tuleeko tilanne ilmi vähintäänkin kehityskeskustelussa mutta myös muissa keskusteluissa työpaikalla ja esihenkilön kanssa? ”Tärkeää olisi, että pystyttäisiin luomaan sellaista kulttuuria, jossa ihmiset oikeasti uskaltaisivat myös kertoa hoivatilanteistaan ja joustotarpeistaan. Työpaikoilla on vielä paljon tehtävää, mutta meillä on myös paljon hyviä esimerkkejä, joista voidaan oppia, ja näitä on myös tärkeää nostaa esille”, tiivisti Merja Vihersalo.

”Työnantajan on helpompi joustaa, jos työntekijät jossain kohdin joustavat. Eli ymmärretään toistemme tarpeita”, totesi Anne Kiiski. Mervi Ruokolainen nosti painokkaasti esiin, että tilastojen valossa hoivavastuut kasaantuvat edelleen naisille, ja tämä on tulevaisuutta ajatellen kestämätön tilanne Suomessa työn ja hoivan yhteensovittamisen kokonaisuudessa.

DNA Oyj:n henkilöstöjohtaja Marko Rissanen toi omassa puheenvuorossaan esiin, millaista perhe- ja omaishoivaystävällisyys on käytännön arjessa.  Hän kuvasi uskallusta ja rohkeutta tuoda perhetilanteet osaksi työpaikan arkea, kulttuuria ja johtamista. Avainsana on joustavuus puolin ja toisin. ”Jos me joustamme, meidän porukka myös joustaa,” totesi Rissanen.

Aamupäivän lopuksi kuultiin monimuotoisten perheiden näkökulmia omaisten hoivaan työelämässä. Tiina-Emilia Kaunisto työskentelee kehittämispäällikkönä Monimuotoiset perheet -verkostossa, jossa perhetilanteita yhdistää, että ne poikkeavat jollain tavalla oletetusta. Tämän takia moniin tilanteisiin ei useinkaan ole valmiita ohjeistuksia tai toimintatapoja. Monimuotoinen perhetilanne voi aiheuttaa myös omaishoivatilanteisiin lisäkuormitusta.

Työehtosopimuksissa on rajatusti ratkaisuja omaisten hoivaan. Esimerkiksi omaishoitovapaata viitenä päivänä kalenterivuodessa ei ole palkallisena toistaiseksi missään työehtosopimuksessa.

***

Lisätietoja:

Anna Kokko, ohjelmapäällikkö, Ruuhkavuodet 2 -hankkeen johtaja, Väestöliitto
anna.kokko@vaestoliitto.fi

---

Väestöpäivän aikana iltapäivällä julkistettiin myös Väestöliiton uusi ehdotus lapsiperheiden tukemiseksi. Vauvarahasto voisi madaltaa kynnystä erityisesti ensimmäisen lapsen saamiseen ja aikaistaa perheen perustamista. Lisäksi iltapäivän kahdessa paneelissa keskusteltiin uudesta sukupolvisopimuksesta sekä lapsiperheellistymisestä ja sen esteistä.

Katso tallenne koko Väestöpäivästä Väestöliiton >>Youtube-kanavalta.