Perhebarometri 2020: Lapsiperheiden joustomahdollisuudet lisääntyneet 2010-luvulla

10.3.2020

Työn ja perheen yhdistäminen onnistuu Suomessa. Se tuo mukanaan haasteita, mutta suurin osa vanhemmista kokee onnistuvansa luovimaan näissä. Monia vanhempia helpottavat työnantajan tarjoamat joustomahdollisuudet, jotka ovat yleistyneet 2010-luvulla. Vanhemmat ovat kuitenkin toisiinsa nähden eriarvoisessa asemassa koulutuksen ja sukupuolen perusteella.

Mediatiedote

Nämä tulokset käyvät ilmi Väestöliiton uudesta perhebarometrista Työ ja perhe ne yhteen soppii? Raportti analysoi tuoreen Työvoimatutkimuksen aineistolla lapsiperheiden vanhempien työsuhteita ja kokemuksia työn ja perheen yhteensovittamisesta.

– Työn ja perheen yhteensovittamisen oletetut haasteet ovat yksi merkittävimmistä syistä, miksi lastenhankintaa lykätään. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta lapsiperheen vanhemmasta kokee kuitenkin, että työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu vähintään melko hyvin. Eli käsitys työn ja perheen yhteensovittamisen mahdottomuudesta on ainakin osittain virheellinen, toteaa tutkija Tiia Sorsa, toinen perhebarometrin kirjoittajista. Heti perään hän kuitenkin huomauttaa, että kysymys kysyttiin vain niiltä vastaajilta, jotka olivat työelämässä ja joilla oli lapsia. – On varsin mahdollista, että haastavassa työllisyystilanteessa olevat nuoret aikuiset eivät uskalla ylipäätään ryhtyä lasten hankintaan. Heidän tilannettaan olisi tärkeä tutkia erikseen.

Vaikka suurin osa onnistuu työn ja perheen yhteensovittamisessa, koulutus jakaa vanhempia. Korkeammin koulutetut perheellistyvät nykyisin muita koulutusluokkia useammin, ja heillä on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä. Silti he kokevat perusasteen koulutuksen saaneita harvemmin, että työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu erittäin hyvin.

– 2010-luvulla korkeasti koulutettujen vanhempien mahdollisuudet työn ajallisiin joustoihin ja etätöiden tekemiseen paranivat selvästi, kun muissa koulutusryhmissä osuudet pysyivät vuosikymmenen alun tasolla. Samaan aikaan korkeasti koulutetut kuitenkin kokevat muita koulutusryhmiä useammin, että työn kuormittavuus vaikeuttaa työn ja perheen yhteensovittamista. Kenties sen vuoksi yhteensovittamisen kokemus ei ole heillä yhtä korkea kuin muissa koulutusryhmissä, Tiia Sorsa pohtii.

Työn kuormittavuus on suomalaisvanhempien keskuudessa yleisin työhön liittyvä, työn ja perheen yhteensovittamista hankaloittava tekijä. Se korostuu täällä muita EU- ja Pohjoismaita enemmän.

Työn ja perheen yhteensovittamista helpottavat ennen kaikkea itselle sopivat työajat, mutta heti toisena on työkavereiden ja esihenkilöiden tuki.

–Työnantajilla on iso rooli työn ja perheen onnistuneessa yhteensovittamisessa. Joissain ammateissa työaikoja ja työn vaatimuksia on vaikea muuttaa perheystävällisemmiksi, mutta jo pelkkä ymmärrys ja työyhteisön tuki vanhempien haastavia aikatauluja ja elämäntilanteita kohtaan näyttäisi auttavan, kertoo Tiia Sorsa.

–Tämä on tärkeä viesti työpaikoille: työyhteisön ilmapiirin muuttumisella perheystävällisemmäksi on aito vaikutus koettuun yhteensovittamisen onnistumiseen, tähdentää Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta.

 

Miten työtä ja perhettä sovitetaan yhteen?
 

Vanhemmilla on erilaisia keinoja, joilla he saavat työn sopimaan yhteen perhe-elämän kanssa. Noin puolet vanhemmista muuttaa ainakin jotain työssään, kun perheeseen tulee lapsia. Yleisintä on muuttaa tai lyhentää työaikaa. Käytetyt keinot ja muutosten yleisyys vaihtelevat vanhemman ammattiaseman ja sukupuolen mukaan. Yrittäjät erottuvat selvästi omaksi ryhmäkseen. Heistä peräti 60 prosenttia muuttaa ainakin jotain työssään lastenhoitovastuiden vuoksi. Työntekijäasemassa olevista muutoksia tekee vain noin joka kolmas. Heille tyypillisin muutos on muista ryhmistä poiketen tehdä jotain, jotta ansaitsee enemmän rahaa.

Noin joka kymmenes isä ja hieman useampi äiti kertoo jättäneensä hakematta tai ottamatta vastaan heille tarjottuja vaativampia työtehtäviä lastenhoitovastuiden vuoksi.

–Osuus on huomattava. Toisaalta suuri enemmistö siis kokee, ettei lapsen hoito ole haitannut, kun eteen on tullut tilaisuus edistää urakehitystä, arvioi toinen barometrin kirjoittajista, tutkimusprofessori Anna Rotkirch. – Kuitenkin äidit kertoivat kaksi kertaa niin usein kuin isät, että ovat vaihtaneet työpaikkaa, jotta saisivat työn ja perhe-elämän sopimaan yhteen. Isät puolestaan tekevät pitkiä, yli 45-tuntisia työviikkoja, kolme kertaa niin usein kuin äidit. Sukupuolten tasa-arvossa on siis parannettavaa, Anna Rotkirch jatkaa.

On kuitenkin tärkeää todeta, että selvällä enemmistöllä ei ole työn ja perheen yhteensovittamisessa juurikaan vaikeuksia.

– Perhebarometrin tulokset muistuttavat siitä, että korkea enemmistö lapsiperheistä voi erittäin hyvin, sanoo Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta. – Voimme olla hyvin ylpeitä perheystävällisyydestämme.

Lisätietoja

Tutkija Tiia Sorsa 040 750 4249, Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos
Tutkimusprofessori Anna Rotkirch, 040 776 3086, Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitoksen johtaja

Työ ja perhe ne yhteen soppii? Vanhemmuuden ja työn yhteensovittaminen suomalaisissa lapsiperheissä. Perhebarometri 2020. Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos, Katsauksia E53/2020

ISBN 978-952-226-205-9 (painettu)
ISBN 978-952-226-206-6 (verkko)
ISSN 1455-2191 (painettu)

Voit lukea perhebarometrin täältä.

Lehdistötilaisuuden esitys löytyy täältä.

Keskeiset tulokset tässä.