Miten ruutuaika vaikuttaa perhesuhteisiin?
Tiistaina 22.9. julkaistiin Digitaalinen hyvinvointi perheissä -hankkeen loppuraportti tutkimustuloksineen. Väestöliiton, Demos Helsingin ja Mediakasvatusseuran hanke selvitti, miten digilaitteet vaikuttavat perheiden hyvinvointiin.
Ruutuajasta ei ole pelkkää haittaa perhesuhteille, vaan sen sosiaaliset vaikutukset riippuvat täysin siitä, millaisesta laitteiden käytöstä on kyse. Tämä selvisi Väestöliiton toteuttamassa tutkimuskatsauksessa, joka selvitti, miten digitaaliset mediat vaikuttavat perheisiin ja parisuhteisiin.
Aiemman tutkimuksen pohjalta tunnistettiin kolme yleistä käyttökontekstia
Digihyvinvointia koskevassa tutkimuksessa huomioidaan laitteiden erilaiset käyttökontekstit, joilla on kullakin erilaisia vaikutuksia käyttäjiensä hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Tutkimuskatsauksessa käyttötapoja tunnistettiin kolme:
- Digilaitteiden yhteiskäyttö perheenjäsenten kesken vaikuttaa tutkimusten perusteella positiivisesti suhteisiin ja voi vahvistaa läheisyyttä. Yhteiskäyttöä voi olla vaikkapa yhteinen digimaailmaan sijoittuva harrastus tai pelin pelaaminen perheen kesken.
- Teknologiavälitteinen yhteydenpito on toinen käyttökonteksti, joka voi vahvistaa perhesuhteita. Erityisesti viestintätavat, joissa ei ole ajallista viivettä, kuten puhelut ja pikaviestit, näyttävät kuuluvan hyvinvoiviin suhteisiin.
- Henkilökohtainen digilaitteiden käyttö vaikuttaa pääosin kielteisesti lähisuhteisiin, erityisesti jos niiden käyttö heikentää tai vähentää yhdessäoloa. Esimerkiksi toistuva puhelimen selaaminen läheisen seurassa rapauttaa läheisyyttä.
Hankemateriaaleista hyötyä niin päättäjille kuin perheiden arkeen
Digitaalinen hyvinvointi tarkoittaa hyvinvointia arjessa, johon digitalisaatio on tuonut hyötyjen lisäksi myös uusia haasteita. Ihmisten ei pitäisi kuitenkaan painia näiden haasteiden kanssa yksin. Moni vanhempi pohtii sopivia ruutuaikoja ja sitä, mitä ”oikeanlainen” ja tasapainoinen mediankäyttö pitää sisällään. Valtaosa digihyvinvoinnin suosituksista korostaakin yksilön vastuuta. Silti myös työelämän, koulujen, teknologiayritysten sekä terveyden ja hyvinvoinnin toimijoiden tulisi kantaa kortensa kekoon sen eteen, että ihmisillä olisi paremmat eväät hyvinvointia edistävään digiarkeen.
Digitaalinen hyvinvointi tarkoittaa hyvinvointia arjessa, johon digitalisaatio on tuonut hyötyjen lisäksi myös uusia haasteita. Ihmisten ei pitäisi kuitenkaan painia näiden haasteiden kanssa yksin.
Loppuraportin lisäksi hankkeessa on tuotettu muitakin materiaaleja päätöksenteon tueksi. Keväällä hanketoimijat julkaisivat digitaalisen hyvinvoinnin tiekartan sekä sen suosituksia tiivistäneen Policy Briefin. Tiekartassa suosittelimme, että Suomeen perustettaisiin uusi Digitaalisen hyvinvoinnin ja teknologisen kehityksen neuvosto, joka kehittäisi mittareita suomalaisten digihyvinvoinnin seuraamiseen. Myös teknologia-alan standardeihin olisi tärkeää vaikuttaa, jotta digihyvinvoinnista tulisi osa teknologiayritysten vastuullisuuskulttuuria.
Hankkeen yksi keskeinen tavoite on ollut tarjota materiaaleja perheille ja kasvattajille läheisyyttä tukevan mediankäytön tueksi. Tähän tarpeeseen vastaavat Mediakasvatusseuran tuottamat oppimateriaalit perheille ja koulujen vanhempainiltoihin.
Hankkeen taustoihin voit tutustua valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan verkkosivuilta.
Loppuraportin pääset lukemaan valtioneuvoston kanslian sivuilta.