Suomi tarvitsee hyvin resursoitua ja selkeästi vastuutettua pitovoimastrategiaa

Pääministeri Orpon pyöreä pöytä yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä suomalaisessa työelämässä 18.3.2024

 

Väestöliitto pääministerin pyöreän pöydän keskustelussa:

Suomi tarvitsee hyvin resursoitua ja selkeästi vastuutettua pitovoimastrategiaa

Maanantaina 18. maaliskuuta käytiin pääministerin pyöreän pöydän keskustelu konkreettisista ratkaisuista yhdenvertaisuuden turvaamiseksi työelämässä monimuotoistuvassa Suomessa. Keskustelun pohjalta sovittiin jatkotyöstettäväksi ja selvitettäväksi:

• Työnantajille kehitetään kannustimia rekrytoida eritaustaisia ihmisiä
• Maahanmuuttajayrittäjät; muun muassa hallinnosta selviämisen ja muun neuvonnan vahvistaminen
• Opiskelijoiden, erityisesti korkeakouluopiskelijoiden, verkostoitumisen ja esimerkiksi työharjoittelun edesauttaminen esimerkiksi opiskelujärjestöjen kannustimilla
• Suomelle pitää laatia pitovoimastrategia, jotta emme menetä täällä kouluttautuneita osaajia
• Yhdenvertaisuussuunnittelun helpottaminen: ei lisää velvoitteita, vaan kädenojennuksia esimerkiksi tarjoamalla materiaaleja, joita eri tahoilla jo on, maksutta

Väestöliitto edistää turvallisia ihmissuhteita, ihmisoikeuksia ja hyvinvointia muuttuvassa maailmassa. Työelämäasioissa Väestöliitto toimii työpaikkojen perheystävällisyyden ja koulutettujen maahan muuttaneiden naisten työllistymisen sekä työnantajien kielitietoisuuden ja monimuotoisuusosaamisen puolesta. Väestöliitto korostaa, että yhteiskunnan kaiken kehityksen perustana ovat inhimilliset voimavarat ja tähän liittyy vahvasti ihmisten moninaisuuden arvostaminen yhteiskunnassa.

Osallisuuden vahvistamiseksi ja syrjinnän poistamiseksi painotamme laaja-alaista yhdenvertaisuuden ja eri syrjintäperusteiden tarkastelua ja myös usean samanaikaisen syrjintäperusteen tilanteita eli niin sanottua risteävää syrjintää. Viime kesän rasismikeskustelun vaikutukset näkyvät yhä; yksilötasolla on raportoitu lisääntyneistä kokemuksista avoimista rasistisista eleistä ja teoista arkielämässä.

Väestöliitto on toteuttanut maahanmuuttajanaisille kohdennettua työelämämentorointia erinomaisen tuloksin jo yli 10 vuoden ajan. Toimintamalli on saanut arvostusta niin Suomessa kuin EU-tasolla.

Euroopan muuttoliikeverkosto EMN:n syksyllä 2022 julkaisema EU-tason vertailuraportti maahanmuuttajanaisten kotoutumisesta eri EMN-jäsenmaissa nostaa Väestöliiton Womento-mentoroinnin yhdeksi kolmesta hyvästä käytännöstä Suomen raportissa. Womento on mainittu myös EU-tason koosteraportissa.

Työpajoissa valmisteltu aineisto pääministerin pyöreän pöydän keskusteluun sisältää erilaisia laajaa yhteistyötä vaativia toimia. Suosituksia työpajoissa muotoiltiin 25 kpl. Suositusten jatkovalmisteluun ja toimeenpanoon Väestöliitto haluaa nostaa erityisesti esille ja kommentoida suosituksia:

1: Pitovoima, 2: Kotoutuminen, 7: Kannustimet rekrytoinnissa, 11: Kielikoulutus työn lomassa, 13: Mentorointiohjelmat, 14: Suomalaisten ja vähemmistöryhmien kohtaamiset, 17: Kansainvälisten korkeakoulu-opiskelijoiden työllistyminen Suomeen, 20: Työyhteisön valmistautuminen monimuotoisuuteen ja -kielisyyteen, 23: Yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi

Suositus 1
Pitovoima on perustavaa laatua oleva lähtökohta. Kannatamme poikkihallinnollista pitovoimastrategiaa; vahva resursointi ja selkeät vastuut ovat tärkeitä. Väestöliitto on valmis strategian yhdeksi käytännön toimeenpanijaksi omalla osaamisalueellamme.
Inhimillisenä lähtökohtana tulee olla maahan muuttaneiden hyvä elämä Suomessa. Valtion tulee näyttää esimerkkiä työnantajana huomioiden hallitusohjelman valtiontyönantajaa koskevat kirjaukset työn ja perheen yhteensovittamisesta. Myös julkisia hankintoja tehtäessä voitaisiin nostaa hankinnan kriteeriksi toimijoiden sitoutuminen yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen.

Suositus 2
Kotoutuja – Jokainen maahanmuuttajana on nähtävä yksilönä, ei esimerkiksi puolisona. Yksilön ja perheen tarpeet elää hyvää arkea, muutakin kuin työelämää on kokonaisuudessaan otettava huomioon. On tärkeää huomata, miten puhumme tänne tulijoista – erottelemmeko meidät heistä, erottelemmeko 1. ja 2. polven maahanmuuttajat toisistaan vai olemmeko vain yksinkertaisesti vertaisia keskenämme. Kantaväestö ja valtaväestö -asetelma on murrettava.
Maahanmuutto tuo merkittäviä resursseja Suomeen, ja tämän tulee näkyä ilmapiirissä. Suomessa ei voi olla rasismia sallivaa ilmapiiriä. Monimuotoisuus tulee nähdä myönteisenä tavoitteena.

Suositus 7
Tarvitaan kannustimia rekrytoida eri taustaisia ihmisiä. Tarvitaan positiivisia malleja ja valtio voi näyttää tässä esimerkkiä. Onnistuneisiin rekrytointeihin tulee liittää tukea, joka tukee työsuhteen jatkuvuutta ja yhdenvertaista edistymistä uralla. Rekrytoinnit eivät saa rajautua vain maahanmuuttoon liittyviin tehtäviin, vaan monipuolisesti erilaisiin töihin.

Suositus 11
Kielikoulutus asiantuntijatehtävissä tulee mahdollistaa työn lomassa. On myös hyväksyttävä, että suomea voi puhua monella tapaa, kuten olemme englannin kielen kohdalla tottuneet. Tärkeintä on, että vuorovaikutus toimii.

Suositus 13
Alakohtaisten mentorointiohjelmien rahoittaminen on tässä kohtaa rajattu yksipuolisesti vain työnantaja- ja ammattiliittoihin. Suosituksen tulee kattaa muutkin järjestötoimijat, esimerkkinä Väestöliitto ja sen Womento-mentorointi.

Suositus 14
Suomalaisten ja vähemmistöryhmien kohtaamisia lisää. On hyvä, että tässä suosituksessa huomioidaan erilaiset järjestöt ja kansainväliset opiskelijat.

Suositus 17
Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymiseen huomio, korkeakouluille tulisi antaa velvoite ja resurssit opiskelijoiden työelämäyhteyksien vahvistaminen päävastuullisena tahona.

Suositus 20
Työpaikkojen monimuotoisuus ja monikielisyys etenee, kun työyhteisöjä valmennetaan kohtaamaan muutos ja eri kulttuureista tulevat. Uudet työntekijät tarvitsevat monipuolisen perehdytyksen. Muutos työyhteisössä on myös kaksisuuntaista ja monitasoista. Myös työpaikkojen kehitystyöhön sopii mentorointi.

Suositus 23
Yhdenvertaisuusvaikutukset tulee arvioida viranomaistoiminnassa. Ideana on oltava se, että samat mahdollisuudet tarjotaan kaikille ja sekä päätökset että niistä viestiminen eri kanavissa ovat yhdenmukaisia.