Womento-työuramentorointi sai tunnustusta

Nuorehko nainen työhaastattelussa.

Väestöliiton Womento-työuramentorointi sai kiitosta sekä EU-tason muuttoliikeverkoston että vastaavassa Suomen kansallisessa raportissa.  Womento-mentorointi huomiotiin erityisesti pandemian aikaisen toimintamallin kehittämisestä, jolloin mentorointi siirtyi etäyhteyksien kautta toteutettavaksi. Womento-mentoroinnin tavoitteena on tukea koulutettujen maahanmuuttajanaisten mahdollisuuksia löytää koulutustaan vastaavaa työtä. Tulokset toiminnasta ovat olleet erittäin hyviä.

Womento-mentorointi käynnistyi Väestöliitossa vuonna 2011. Yli kymmenvuotisen taipaleen aikana sen tulokset ovat olleet hyvät. Esimerkiksi tänä vuonna Womento-mentoroinnin suorittaneista maahan muuttaneista naisista 42 prosenttia työllistyi oman alansa töihin jo mentoroinnin aikana, ja 21 prosenttia joko työllistyi muulle kuin omaa koulutusta vastaavalle alalle tai aloitti työharjoittelussa mentoroinnin aikana. Muutosta työllistymistilanteessa ei tapahtunut mentoroinnin aikana alle viidenneksen osalta, mutta hekin kokivat mentoroinnin olleen hyödyllistä ammatillisen itsevarmuuden, työnhakutaitojen, kielitaidon sekä ammatillisten verkostojen kasvun osalta. Kun mentorointitoimintaa on nyt kehitetty etämentoroinniksi, voidaan toimia valtakunnallisesti ja se lisää myös yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta.

– Womento-mentoroinnin nostaminen esille hyvänä käytäntönä näissä raporteissa on tunnustus Väestöliitossa hyvin tehdystä työstä. Se korostaa samalla järjestöjen ja vapaaehtoisten keskeistä roolia maahanmuuttajanaisten parissa tehtävässä toiminnassa. Järjestöt toimivat kentällä, jossa he kohtaavat maahan muuttaneita ja pystyvät kädestä pitäen tukemaan heidän kotoutumistaan ja työllistymistään, sanoo asiantuntija Pilvi Aro-Marques Väestöliitosta.

Hänen mielestään maahanmuuttajanaisilla on työllistymisessä rakenteellisia haasteita, joten tarvitaan myös eritysesti naisille kohdennettua toimintaa. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että maahanmuuttajanaiset kohtaavat kahdenlaisia haasteita, toisaalta sukupuolensa, toisaalta maahanmuuttajataustansa takia. Maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on matalampi kuin muiden naisten tai maahanmuuttajataustaisten miesten. Erityisen huono tilanne on pakolaistaustaisilla naisilla. Korona vaikutti tilanteeseen vielä heikentävästi.

Maahanmuuttajanaisten työllistyminen edistää paitsi heidän omaa hyvinvointiaan ja osallisuuttaan, se myös heijastuu heidän perheisiinsä ja toiseen sukupolveen. Viime vuosina naisiin kohdistuvan kotoutumispolitiikan keskiössä onkin ollut kotoutumis- ja kielikoulutuksen edistäminen, riippumatta siitä, ovatko he juuri sillä hetkellä työmarkkinoiden käytettävissä. Pidemmällä aikavälillä tämän toivotaan parantavan myös työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajanaisten työllisyyttä.

Suomen raporttiin on poimittu neljä ”hyvän käytännön” esimerkkiä. ”Esimerkit havainnollistavat sitä arvokasta työtä, jota järjestöt tekevät maahan muuttaneiden naisten kotoutumiseen liittyen, niin heidän työelämäintegraationsa parantamiseksi kuin heidän osallisuutensa ja hyvinvointinsa edistämiseksi laajemminkin” raportissa todetaan.

Lisätietoja Womento-mentoroinnista: Asiantuntija Pilvi Aro-Marques, Väestöliitto, pilvi.aro-marques@vaestoliitto.fi, Puh: +358 40 665 0779

Womento-mentorointi on toiminut Väestöliitossa jo vuodesta 2011. Tavoitteellisessa työuramentoroinnissa Suomeen muuttaneen naisen omalle alalle työllistymistä tukee samalla alalla töissä oleva vapaaehtoinen mentori. Mentorina voi toimia myös jo pidempään Suomessa asunut ja työskennellyt, itsekin maahanmuuttajataustainen nainen. Yhden työuramentoroinnin kesto on 6–8 kuukautta. Työuramentorointi tukee osallistujien työllistymistä, kielitaitoa ja osallisuutta. Mentorointiohjelman kautta edistetään myös yhteiskunnan valmiuksia ottaa vastaan ulkomailta tulleet osaajat osaksi suomalaista työelämää. Etämentorointi mahdollistaa saman palvelun kaikille Suomessa asuville. Womento-työuramentorointi on toiminut mallina useimmille Suomessa maahanmuuttajille suunnatuille mentorointiohjelmille.

Euroopan muuttoliikeverkoston tavoitteena on vastata yhteisön toimielinten sekä jäsenvaltioiden viranomaisten ja laitosten tarpeeseen saada tietoa maahanmuutto- ja turvapaikka-asioista tuottamalla ajantasaista, puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa näitä asioita koskevan politiikan suunnittelun tukemiseksi Euroopan unionissa. EMN antaa lisäksi yleisölle tietoa kyseisistä asioista. Tutkimus on tuotettu EU-komission alaisen Euroopan muuttoliikeverkoston Suomen yhteyspisteessä