Ketkä asuvat lähellä sisaruksiaan myöhemmällä iällä?
Sisarukset ovat yleensä tärkeitä toisilleen koko elämänsä ajan. Mutta kuinka usein sisarukset asuvat lähellä toisiaan? Tutkimme tätä ruotsalaisten rekisteriaineistojen avulla. Havaitsimme, että lähellä asuva sisarus on yleisempi iäkkäämmillä aikuisilla, joilla ei ole muita läheisiä perheenjäseniä.
Sisarukset jakavat usein vahvan tunnesiteen ja voivat tarjota arvokasta tukea toisilleen myös vanhemmalla iällä. Siksi on mielenkiintoista tietää, ketkä asuvat ainakin yhden sisaruksensa lähellä vanhemmalla iällä. Sen ymmärtäminen, miten ikääntyneet aikuiset ovat maantieteellisesti yhteydessä perheenjäseniinsä, on ratkaisevan tärkeää myös siksi, että ikääntyvien yhteiskuntien hoitotarve kasvaa kaikkialla Euroopassa. Monissa tutkimuksissa on tarkasteltu ikääntyneiden ja heidän aikuisten lastensa läheisyyttä. Yllättävän vähän on kuitenkin tutkittu ikääntyneiden aikuisten ja muiden perheenjäsenten, kuten sisarusten, välistä etäisyyttä.
Äskettäin julkaistussa artikkelissa tutkittiin yhteyksiä sille, että vähintään yksi sisarus asuu lähellä. Aineistona käytettiin rekisteritietoja, jotka sisälsivät lähes miljoona 65–84-vuotiasta ruotsalaista, jotka kuuluivat yhteensä 475 644 perheeseen.
Keskimäärin yli 65-vuotiaan ruotsalaisen lähin sisarus asui 91 kilometrin päässä, ja keskihajonta oli 154 kilometriä. Mediaanietäisyys lähimpään sisarukseen oli 23 kilometriä. Noin kolmanneksella (35 %) yli 65-vuotiaista aikuisista oli vähintään yksi sisarus, joka asui kymmenen kilometrin säteellä, kuten alla olevasta kuviosta käy ilmi.
Kuvio: 65–84-vuotiaiden ja heidän lähimpien sisarustensa välinen etäisyys
Sisaruksen lähellä asuminen oli yleisempää niillä, joilla oli vähemmän muita läheisiä perheenjäseniä. Lapsettomilla iäkkäillä aikuisilla oli suurempi todennäköisyys, että heidän lähellään asui sisarus kuin niillä, joilla oli vähintään yksi lapsi. Myös ne, joilla ei tällä hetkellä ollut kumppania (jotka eivät olleet koskaan olleet naimisissa tai parisuhteessa, jotka olivat eronneet, asuivat erillään tai leskinä), asuivat useammin vähintään yhden sisaruksen lähellä.
Koulutus vaikutti myös lähellä asuvien sisarusten määrään siten, että korkeammin koulutetuilla oli pienempi todennäköisyys lähellä asuvaan sisarukseen ja vähemmän koulutetuilla taas oli suurempi todennäköisyys asua lähellä sisarusta. Sukupuoli ja ikäero ei juurikaan vaikuttanut lähellä asuvan sisaruksen todennäköisyyteen.
Asuminen synnyinmaassa lisäsi todennäköisyyttä asua lähellä sisarusta. Toisaalta vähemmän urbaaneissa ympäristöissä, kuten pienemmissä kaupungeissa, esikaupungeissa ja harvaan asutuilla alueilla, ikääntyneillä oli pienempi todennäköisyys asua vähintään yhden sisaruksen lähellä.
Sisarusryhmän koostumuksella oli selvästi vaikutusta lähekkäin asumiselle. Erityisesti useamman kuin yhden sisaruksen ja vain täyssisarusten (samojen vanhempien sisarukset) perheissä asuttiin todennäköisemmin lähellä vähintään yhtä sisarusta. Myös henkilöt, joiden sisarusryhmässä oli vain veljiä tai vain sisaria, asuivat lähempänä toisiaan kuin ne, joilla oli enemmän kuin yhtä sukupuolta sisaruksina.
Tulokset viittaavat siihen, että sisaruksen lähellä asuminen on yleisempää niille iäkkäille, joilla ei ole muita läheisiä perheenjäseniä. Tämä ikääntyneiden aikuisten ryhmä saa tyypillisesti vähemmän tukea myöhempinä vuosinaan. Oletamme, että lähellä olevilla sisaruksilla onkin tärkeä rooli avun ja tuen tarjoajina.
Koska ihmisillä on nykyään vähemmän lapsia ja he eroavat useammin tai jäävät yksineläjiksi, sisaruksilla voi olla entistä merkittävämpi rooli ikääntyessä. NetResilience-hankkeessa aiomme tutkia sisarusten merkitystä ikääntyneille suomalaisille, joilla ei ole muita läheisiä perheenjäseniä. Tutkimuksessa käytämme Sukupolvien ketju -tutkimuksen pitkittäisaineistoja sekä rekisteritietoja.
Lisätietoja (englanniksi)
Artamonova Alyona, firstname.lastname@vaestoliitto.fi
Tietovuoto perustuu artikkeliin
Artamonova, A. & Gillespie, B. J. (2023). Geographic proximity to siblings in older adulthood. Demographic Research. Vol 49. https://doi.org/10.4054/DemRes.2023.49.7
Tietovuoto on käännetty alunperin englanniksi olevasta tekstistä.
Viittaaminen
Artamonova, Alyona (2023). Ketkä asuvat lähellä sisaruksiaan myöhemmällä iällä? Tietovuoto-artikkeli 5/2023. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/ketka-asuvat-lahella-sisaruksiaan-myohemmalla-ialla/[Viitattu: ##.##.20##].
Tutkimus on osa Sosiaaliset verkostot, syntyvyys ja hyvinvointi ikääntyvässä Suomessa (NetResilience) -hanketta, jossa on mukana Väestöliiton lisäksi Turun yliopisto, Helsingin yliopisto sekä Aalto yliopisto. Tutkimus on saanut rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
