Korona-ajan rasitteet yli 50-vuotiaille ennakoitua vähäisempiä

Nainen ja syksy

Koronapandemian tuomat yhteiskunnalliset rasitteet eivät näy yli 50-vuotiaiden elinolojen tai elämänlaadun heikentymisenä, ilmenee tuoreista tutkimustuloksista. Surullisuuden tunne, yksinäisyys ja univaikeudet näyttävät vähentyneen verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan.

Eurooppalaisten ikääntyneiden elinoloja tarkkaileva tutkimushanke SHARE (Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe) – jonka toteutusta Suomessa operoi Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos – on ehtinyt toteuttaa kaksi tutkimusaaltoa koronapandemian alkamisen jälkeen. Haastatteluissa on keskitytty pandemian aiheuttamien sosiaalisten-, taloudellisten- ja terveydellisten vaikutusten tarkkailuun. Ensimmäiset korona-aiheiset haastattelut toteutettiin kesällä 2020 ja toiset vuoden 2021 kesällä. Virallisia toisen koronahaastattelukierroksen tuloksia ei ole vielä julkistettu, mutta alustavia tietoja aineistosta on jo saatavilla. Tässä katsauksessa keskitytään koronan aiheuttamiin elinolomuutoksiin yli 50-vuotiaiden kohdalla, jotka ovat suurimmassa vaarassa altistua vakavalle Covid-19 viruksen aiheuttamalle taudille. (Börsch-Supan, 2021a, 2021b; Börsch-Supan et al., 2013)

Pandemia ja henkinen hyvinvointi
Keväällä 2020 voimaan tulleet yhteiskunnalliset sulku- ja rajoitustoimet nostattivat huolen siitä, että sosiaalisten kontaktien vähentyminen vaikuttaa monella tavoin negatiivisesti ihmisten hyvinvointiin ja jaksamiseen. Onhan vapaa sosiaalinen kanssakäynti itsestäänselvyytenä pidetty oikeus, jonka kieltämistä harva demokraattisen yhteiskunnan kasvatti olisi ennen pandemiaa voinut kuvitella. Etenkin ikääntyneiden ja riskiryhmäläisten pärjäämisestä oltiin huolissaan, sillä tiukimmat sosiaaliset rajoitustoimenpiteet kohdistuivat heihin, joilla olisi suurin vaara sairastua vakavasti. Rokotuksia edeltävänä aikana kuultiin sydämellisiä tarinoita lapsista, lapsenlapsista, naapureista ja muista läheisistä, jotka kantoivat elintarvikkeita riskiryhmään kuuluvien kotioville.

Yli 50-vuotiaille toteutetuissa haastatteluissa on kartoitettu vastaajien henkistä vointia ja jaksamista. Kiinnostavaa ja ilahduttavaa on havaita, että Suomessa ja läheisissä eurooppalaisissa verrokkimaissa henkisen hyvinvoinnin romahdusta ei ole havaittavissa. Päinvastoin yli 50-vuotiaiden raportoima surullisuuden ja masennuksen tunne sekä koetut univaikeudet ovat vähentyneet koronaa edeltävästä ajasta (Kuva 1).

Kaikki tutkimuksessa mukana olevat Pohjoismaat pärjäävät henkisen hyvinvoinnin mittareilla keskivertaista eurooppalaista tasoa paremmin. Virossa ja muissa Baltian maissa yli 50-vuotiaiden hyvinvoinnin tuntemukset ovat sen sijaan eurooppalaista keskiarvoa alhaisemmat. Hieman yllättävänä voidaan pitää suhteellisen voimakasta vaihtelua, jota tuloksissa havaitaan koko Euroopan tasolla univaikeuksien ja surullisuuden tunteiden kokemuksissa. Keskimäärin eurooppalainen yli 50-vuotias raportoi surullisuuden tai masennuksen kokemattomuuden tunteesta 59% tapauksista koronasulkua edeltävänä ajanjaksona vuoden 2020 alussa. Tästä huolimatta kummassakin koronan alkamisen jälkeisessä haastattelukierroksessa yli 70% vastasi, että surullisuutta tai masennuksen tunnetta ei oltu menneen kuukauden aikana koettu. Samaten univaikeuksien puutteesta keskiverto eurooppalainen raportoi ennen koronaa vain 62% tapauksista, kun pandemian iskettyä tuo lukema oli noussut keskimäärin 70% tienoille.

Infograafi henkisen hyvinvoinnin mittareista.
Kuva 1. Kesän 2021 tiedot perustuvat SHARE wave 9 COVID-19 Survey 2, release 0 -aineistoon, jonka vuoksi tulokset ovat alustavia.

Suomessa, kuten muissakin läheisissä verrokkimaissamme, vastausten jakautuminen noudattaa samankaltaista linjaa – yli 50-vuotiaat näyttävät voivan SHARE:ssa mitattujen henkisten hyvinvoinnin indikaattorien perusteella koronapandemiaa edeltävää ajanjaksoa paremmin. Selityksiä ilmiölle voidaan hakea monelta suunnalta, eikä tämän katsauksen laajuus riitä selvittämään koetun hyvinvoinnin nousuun johtaneita tekijöitä kovin syvällisesti. Ikääntyneisiin ja riskiryhmäläisiin kohdistettu erityiskohtelu on kuitenkin joissain tapauksissa saattanut toimia mielialan nostattajana. Lisäksi on huomioitava, että ennen koronapandemian puhkeamista toteutettu haastattelukierros eroaa kahdesta seuraavasta haastattelukierroksesta vuodenajan (talvikuukaudet) lisäksi myös haastattelumenetelmän osalta – pandemian puhkeamisen jälkeen siirryttiin käyntihaastatteluista puhelinhaastatteluihin, jolla saattaa olla lieviä vaikutuksia tulosten vertailtavuuteen. Kokonaisuudessaan tulokset Suomen ja lähimaiden henkisen hyvinvoinnin mittareiden kehityksestä näyttävät kuitenkin lupaavilta, eikä pandemia näytä aiheuttaneen yli 50-vuotiaille sellaisia stressin oireita, joista pandemian alkuaikoina oltiin huolissaan.

Yksinäisyyden kokemus ei tutkimuksen mukaan ole suomalaisia vaivaava tunne, sillä sijoitumme eurooppalaisittain siinä kategoriassa koko maanosan parhaimmistoon (Kuva 2). Yksinäisyyden kokemukset ovat muiden henkisen hyvinvoinnin mittareiden tapaan muuttuneet Suomessa parempaan suuntaan koronapandemian alkamisen jälkeen, sillä yksinäisyyttä kokemattomien osuus näyttää lievästi nousseen vuoden 2020 alun jälkeen. Intuitiivisesti voisi kuvitella, että korona-aika olisi lisännyt yksinäisyyden tunnetta yli 50-vuotiaiden kohdalla, mutta 28:ssa SHARE:ssa mukana olevassa Euroopan maassa näin ei kuitenkaan keskimäärin näyttäisi olevan.

Kiinnostavaa tuloksissa on se, että perinteisesti vahvoista perhesuhteistaan tunnetut Etelä-Euroopan maat (Reher, 1998) raportoivat vuosi toisensa jälkeen johdonmukaisesti korkeampia yksinäisyyden tuntemuksia, kuin individualistisemmat Pohjois-Eurooppalaiset ja anglosaksiset maat. Niissä maissa, joissa yksinäisyyden tuntemukset olivat yleisimpiä jo ennen korona-aikaa, on kärsitty yksinäisyyden lisääntymisestä. Suomessa, Tanskassa ja Hollannissa, jossa yksinäisyyden kokemukset olivat jo ennestään melko harvinaisia, yksinäisyys on koronapandemian myötä vähentynyt.

Infograafi yksinäisyyden kokemuksista.
Kuva 2. Kesän 2021 tiedot perustuvat SHARE wave 9 COVID-19 Survey 2, release 0 -aineistoon, jonka vuoksi tulokset ovat alustavia.

Pandemian aiheuttamat fyysiset rasitteet
Suomi on kaikkien muiden Euroopan maiden tavoin kokenut omat epidemiahuippunsa ja joutunut ajoittain rajoittamaan yhteiskunnan aukioloa. Uudenmaan väliaikainen sulkeminen keväällä 2020 oli rankin yksilönvapauteen kohdistuva rajoitustoimenpide, johon nousevien tartuntamäärien vuoksi jouduttiin Suomessa turvautumaan. Kokonaisuudessaan koronapandemian aiheuttamat henkilövahingot ovat olleet Suomessa vähäisiä: Euroopan maista vain Islanti (9.13) ja Norja (16.72) ovat pärjänneet Suomea (20.63) paremmin väestöön suhteutettujen koronakuolemien määrässä sataatuhatta asukasta kohden (Coronavirus Resource Center, 2021: haettu 25.10.2021).

SHARE tutkimukseen osallistuneista maista Suomessa koronan vuoksi sairaalahoitoon joutuneita (2.6%) kuuluu yli 50-vuotiaiden lähipiiriin kaikista vähiten (Kuva 3). Ruotsissa vastaava tilasto on miltei viisinkertainen (12.8%), joka osoittaa pandemian aiheuttaneen siellä huomattavasti suurempia ongelmia. Maantiede ja väljä asumistiheys ovat luontaisia pandemian negatiivisia vaikutuksia lieventäviä tekijöitä, mutta yhteiskunnallisella vakaudella ja luottamuksella voidaan olettaa olevan merkittävä rooli siinä, kuinka ihmiset noudattavat terveysviranomaisten suosituksia ja valtiovallan asetettuja liikkumisrajoituksia (van Rooij et al., 2020).

Karttakuvio vastaajan tai hänen läheisensä sairaalahoitoon joutumisesta.
Kuva 3. Kesän 2021 tiedot perustuvat SHARE wave 9 COVID-19 Survey 2, release 0 -aineistoon, jonka vuoksi tulokset ovat alustavia.

Säännöllinen koronatestissä käynti on ollut suositeltavaa kautta Euroopan keväästä 2020 lähtien. Yli 50-vuotiaiden keskuudessa testausmäärät ovat kuitenkin maltillisia, sillä kaikista vastaajista vain noin puolet (47.6%) sanoo käyneensä testissä kerran tai useammin. SHARE:ssa eläkkeellä olevia on noin 72% aineistosta, joka selittää alhaista testausaktiivisuutta. Eläkeläisten on oletettavasti helpompi välttää arjessaan suuria ihmisjoukkoja, jonka lisäksi koronavirusta vastaan kehitetyt rokotteet ovat tulleet aina ensimmäisenä vanhimman väestön saataville. Jos katsotaan vain työvoiman piiriin kuuluvia vastaajia, testauskerrat muuttuvat yleisemmiksi ja vähintään kerran testattujen määrä nousee keskimäärin 60.9 prosenttiin. Suomessa työvoimaan kuuluvien testauskerrat ovat reilusti eurooppalaista keskiarvoa alhaisemmalla tasolla: vain 40% suomalaisista työvoimaan kuuluvista yli 50-vuotiaista kertoi käyneensä koronatestissä kerran tai useammin kesään 2021 mennessä.

Pandemian fyysiset vaikutukset ovat jääneet melko vähäiselle huomiolle etenkin ikääntyneisiin kohdistuneista vaikutuksista puhuttaessa. Nuoremmilla sukupolvilla yhteiskunnalliset sulkutoimenpiteet ovat voineet aiheuttaa liikuntaharrastusten vähenemistä, mutta liikuntaa ovat vähentäneet myös vanhempiin ikäluokkiin kuuluvat. Keski-Euroopassa ulkonaliikkumiskiellot aiheuttivat keväällä 2020 pysähtyneisyyden tilan, jonka seuraukset voivat kansanterveydellisesti olla merkittäviä pidemmällä aikavälillä (Jiménez-Pavón et al., 2020). Viitteitä väestötason potentiaalisista terveyshaitoista voi katsoa kuvasta 4, josta ilmenee kävelylenkkejä koronapandemian johdosta vähentäneiden määrä. Pandemian vaikutukset ulkoiluun olivat hetkellisesti hurjia Etelä-Euroopassa, jossa miltei koko yhteiskunta ajautui sulkutilaan. Pohjoisemmassa Euroopassa liikunnan vähentyminen yli 50-vuotiaiden keskuudessa oli vähäisempää, vaikka vaikutukset tuntuivat toki sielläkin.

Karttakuvio kävelylenkkejä vähentäneiden osuudesta.
Kuva 4. Karttakuvion tiedot pohjautuvat kesän 2020 haastatteluaineistoon.

Suomessa, Tanskassa, Hollannissa, Belgiassa ja Luxemburgissa kävelylenkkejä kertoi lisänneen 20-25% vastaajista, kun taas Italiassa, Puolassa, Unkarissa, Maltalla ja Romaniassa alle prosentti vastaajista sanoi toimineensa näin pandemian iskettyä. Yllättävän moni eurooppalaisista yli 50-vuotiaista sulkeutui koronan myötä kotiinsa kuukausiksi, sillä 18.5% kertoi kesällä 2020 toteutetussa haastattelussa, ettei ollut liikkunut kotinsa ulkopuolella ollenkaan (Kuva 5). Etelä-Euroopan yleinen kotiin sulkeutuminen liittyy keväällä 2020 joissain maissa asetettuihin ulkonaliikkumiskieltoihin, mutta kuukausien totaaliseen eristäytymiseen on saattanut vaikuttaa myös yleisempi huolestuneisuus koronapandemiasta ja sen vakavuudesta.

Infograafi kodin ulkopuolella käyneistä.
Kuva 5. Kuvion tiedot pohjautuvat kesän 2020 haastatteluaineistoon.

Johtopäätökset
Suomalainen yli 50-vuotias näyttää selvinneen koronapandemian vaikutuksista melko vähäisellä rasituksella. Monet tutkimuksessa kartoitetut henkisen hyvinvoinnin mittarit ja fyysiset indikaattorit osoittavat, että pandemian rasitukset ovat olleet Etelä-, Keski- ja Itä-Euroopassa mittavampia verrattuna Suomeen ja muihin Pohjoismaihin. Maantiede ja alhainen väestötiheys helpottavat pandemian hallinnassa, mutta yhteiskunnallisten sulkutoimenpiteiden ja rajoitustoimien sietokykyä näyttää suomalaisilta yli 50-vuotiailta löytyvän. Tutkimuksessa kartoitetut surullisuuden tai masennuksen oireet, nukkumisvaikeudet ja yksinäisyyden kokemukset ovat vähentyneet verrattuna koronapandemiaa edeltävään aikaan. Kävelylenkit ja ulkoilu ei myöskään näyttäisi vähentyneen, vaan lenkkeilyä koronan myötä lisänneiden osuus Suomessa on yhtä suuri kuin lenkkeilyä vähentäneiden osuus (noin 20%).

Vaikka ikääntyneiden terveydellinen uhka on koronapandemian aikana noussut muuta väestöä korkeammalle tasolle, yleinen stressitason nousu tai huolestuneisuus ei näyttäisi ikääntyneiden kohdalla nousseen ongelmaksi. Rajoitus- ja sulkutoimenpiteiden kohdistuessa heihin, joiden arki koostuu työstä, opiskelusta tai muusta ihmisten kohtaamisia edellyttävästä toiminnasta, voidaan yli 50-vuotiailla todeta olevan monella tapaa enemmän sietokykyä kohdata pandemian aiheuttamia ongelmia verrattuna nuorempiin sukupolviin. Tästä viitteitä antaa muun muassa havainnot pandemian negatiivisista vaikutuksesta opiskelijoiden sosiaalisiin suhteisiin ja henkiseen hyvinvointiin (Elmer et al., 2020). Koronapandemian aiheuttama yhteiskunnallinen taakka ja sen pitkäaikaiset vaikutukset ovatkin kasautumassa muuhun kuin yli 50-vuotiaisiin.

Lähteet

Börsch-Supan, A. (2021a). Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) Wave 8 (1.0.0) [Data set]. SHARE–ERIC. https://doi.org/10.6103/SHARE.W8.100
Börsch-Supan, A. (2021b). Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) Wave 8. COVID-19 Survey 1 (1.0.0) [Data set]. SHARE–ERIC. https://doi.org/10.6103/SHARE.W8CA.100
Börsch-Supan, A., Brandt, M., Hunkler, C., Kneip, T., Korbmacher, J., Malter, F., Schaan, B., Stuck, S., & Zuber, S. (2013). Data resource profile: The Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE). International Journal of Epidemiology, 42(4), 992–1001.
Coronavirus Resource Center. (2021). Mortality Analyses. https://coronavirus.jhu.edu/data/mortality
Elmer, T., Mepham, K., & Stadtfeld, C. (2020). Students under lockdown: Comparisons of students’ social networks and mental health before and during the COVID-19 crisis in Switzerland. PLOS ONE, 15(7), e0236337. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0236337
Jiménez-Pavón, D., Carbonell-Baeza, A., & Lavie, C. J. (2020). Physical exercise as therapy to fight against the mental and physical consequences of COVID-19 quarantine: Special focus in older people. Progress in Cardiovascular Diseases, 63(3), 386–388. https://doi.org/10.1016/j.pcad.2020.03.009
Reher, D. S. (1998). Family Ties in Western Europe: Persistent Contrasts. Population and Development Review, 24(2), 203–234. https://doi.org/10.2307/2807972
van Rooij, B., de Bruijn, A. L., Reinders Folmer, C., Kooistra, E. B., Kuiper, M. E., Brownlee, M., Olthuis, E., & Fine, A. (2020). Compliance with COVID-19 Mitigation Measures in the United States (SSRN Scholarly Paper ID 3582626). Social Science Research Network. https://doi.org/10.2139/ssrn.3582626

Lisätietoja:
Henri Mikkola, Tutkija
henri.mikkola@vaestoliitto.fi
Puh: +358 40 702 4496

Viittaaminen

Mikkola, H. (2021). Korona-ajan rasitteet yli 50-vuotiaille ennakoitua vähäisempiä. Tietovuoto-artikkeli 10/2021. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/korona-ajan-rasitteet-yli-50-vuotiaille-ennakoitua-vahaisempia/ [Viitattu: ##.##.20##].