Miksi täyssisarukset ovat puolisisaruksia läheisempiä?

Suhteet sisaruksiin ovat pitkäkestoisimpia ihmissuhteita, joiden perusta luodaan usein jo varhaislapsuudessa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että täyssisarukset, joilla on yhteinen äiti ja isä, ovat keskenään läheisempiä kuin puolisisarukset, joilla on joko yhteinen äiti tai isä.

Suomalainen sosiologi Edward Westermarck esitti jo sata vuotta sitten, että lapsuudenaikainen yhdessä asuminen vaikuttaa sisarussuhteisiin vielä aikuisuudessa. Tutkimusta siitä, kuinka lapsuuden yhdessä asuminen vaikuttaa täys- ja puolisisarusten välisiin suhteisiin aikuisuudessa on kuitenkin yllättävän vähän.

Tutkimme lapsuuden yhdessä asumisen yhteyttä 18–42-vuotiaiden nuorten aikuisten sisarussuhteiden laatuun. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti puolisisarukset, joista on vielä vähemmän aiempaa tutkimusta kuin täyssisaruksista. Tutkimuksessa käytimme saksalaista perheaineistoa (pairfam). Se on laaja pitkittäistutkimus, jossa kerätään tietoa vastaajien perhesuhteista ja niiden muutoksista vuosittain toteutettavilla kyselyillä. Käytimme tutkimuksessamme vuosina 2012–2013 kerättyä viidennen kierroksen aineistoa, koska se sisältää ainutlaatuisen kysymyspatteriston vastaajien sisarussuhteista. Viidennen kierroksen kyselyyn vastasi yli 6000 nuorta aikuista.

Kuviossa 1 on esitetty tulokset koskien puolisisarusten välistä yhteydenpitoa ja kuviossa 2 koskien koettua läheisyyttä sen mukaan kuinka kauan sisarukset ovat asuneet yhdessä lapsuudessa. Yhteydenpitoa on mitattu 6-luokkaisella muuttujalla (0 = Yhteydenpitoa harvemmin kuin kerran vuodessa, 5 = Yhteydenpitoa päivittäin) ja keskiarvo 3 tarkoittaa, että puolisisarukset ovat yhteydessä toisiinsa keskimäärin 1–3 kertaa kuukaudessa. Sisarusten välistä läheisyyttä taas on mitattu 5-luokkaisella muuttujalla (0 = Ei lainkaan läheinen, 4 = Erittäin läheinen), jossa keskiarvo 2 tarkoittaa, että puolisisarusta ei koeta läheiseksi eikä etäiseksi. Kuvioissa esitetyissä tuloksissa on otettu myös huomioon useat muut tekijät, jotka voivat vaikuttaa sisarusten välisiin suhteisiin. Näitä ovat muun muassa henkilöiden ikä, ikäero, sukupuoli, koulutus, syntymäjärjestys ja asumisetäisyys. Nämä tekijät eivät kuitenkaan muuttaneet tuloksia.

Kuviosta 1 havaitaan, että mitä kauemmin puolisisarukset ovat asuneet yhdessä lapsuudessa, sitä enemmän he pitävät aikuisuudessa yhteyttä keskenään. Lisäksi kuvio 2 osoittaa, että mitä kauemmin puolisisarukset ovat asuneet yhdessä lapsuudessa sitä läheisempiä he ovat aikuisuudessa.

Kuvio 1

Puolisisarusten alle 18-vuotiaana yhdessä asuminen suhteessa yhteydenpitoon aikuisena. Tiedot tekstissä.

Kuviosta 1 havaitaan, että mitä kauemmin puolisisarukset ovat asuneet yhdessä lapsuudessa, sitä enemmän he pitävät aikuisuudessa yhteyttä keskenään. Lisäksi kuvio 2 osoittaa, että mitä kauemmin puolisisarukset ovat asuneet yhdessä lapsuudessa sitä läheisempiä he ovat aikuisuudessa.

Kuvio 2

Puolisisarusten yhdessä asuminen alle 18-vuotiaana suhteessa koettuun läheisyyteen. Pääkohdat tekstissä.

Vertasimme myös puoli- ja täyssisarusten välisten suhteiden laatua keskenään. Havaitsimme, että täyssisarukset pitävät enemmän yhteyttä ja ovat läheisempiä keskenään kuin puolisisarukset. Tämä liittyi kuitenkin lapsuuden yhdessä asumiseen. Kun mukaan otettiin vain ne täys- ja puolisisarukset, jotka ovat viettäneet lapsuuden yhdessä, täys- ja puolisisarusten väliset erot suhteen laadussa hävisivät.

Tutkimus osoittaa, että Saksassa lapsuuden yhdessä asuminen vaikuttaa suhteiden laatuun vielä aikuisuudessa. Jatkossa tarkoituksenamme on tutkia, onko näin myös Suomessa. Sukupolvien ketju -tutkimushankkeen kolmannen kierroksen kyselyissä lapsuuden perherakenteesta ja sisarussuhteiden laadusta tiedustellaan suomalaisilta vuonna 1945–50-syntyneiltä suurilta ikäluokilta ja heidän aikuisilta lapsiltaan. Ensimmäiset näihin aineistoihin perustuvat tulokset julkaistaan syksyllä 2019.

Lisätietoja

Antti O. Tanskanen, Turun yliopisto

Mirkka Danielsbacka, Väestäliitto
etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi

Tietovuoto perustuu artikkeliin: Tanskanen, A.O. & Danielsbacka, M. (2018). Relationship quality among half siblings: The role of childhood co-residence. Evolutionary Psychological Science, 4, doi: 10.1007/s40806-018-0161-9.

Viittaaminen

Tanskanen, A. O. & Danielsbacka, M. (2018). Miksi täyssisarukset ovat puolisisaruksia läheisempiä. Tietovuoto-artikkeli 9/2018. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/miksi-tayssisarukset-ovat-puolisisaruksia-laheisempia/ [Viitattu: ##.##.20##].