Onko isovanhemmuudesta hyötyä hyvinvoinnille?

Isovanhempien osallistumista lastenlasten elämään eli aktiivisen isovanhemmuuden vaikutusta isovanhemman omaan terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu jokseenkin paljon. Tutkimusten tulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia keskenään.

Teimme systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja selvitimme onko isovanhemmuus yhteydessä isovanhemman terveyteen tai hyvinvointiin ja jos on, onko yhteys myönteinen vai kielteinen. Tutkimukset jaettiin kolmeen ryhmään, joissa tarkasteltiin:

• isovanhempia, jotka ovat lapsenlapsen huoltajia
• kolmen sukupolven perheissä asuvia isovanhempia ja
• isovanhempia, jotka eivät asu lastenlastensa kanssa samassa kotitaloudessa.

Katsauksessa selvisi, että valtaosassa (68 prosenttia) tutkimuksista lapsenlapsen huoltajina olevilla isovanhemmilla oli huonompi terveys tai koettu hyvinvointi kuin isovanhemmilla, jotka eivät olleet lapsenlapsen huoltajia. Kolmen sukupolven perheissä asuvia isovanhempia koskevat tulokset olivat jakautuneet tasaisemmin positiivisten ja negatiivisten tulosten välillä (positiivinen tulos 39 prosentissa ja negatiivinen tulos 39 prosentissa tutkimuksia).

Kun tarkasteltiin isovanhempia, jotka eivät asuneet yhdessä lapsenlapsen kanssa, valtaosassa tutkimuksista (69 prosenttia) isovanhempien osallistuminen lapsenlapsen elämään oli yhteydessä isovanhemman parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Aktiivinen isovanhemmuus voi siis olla hyödyllisintä isovanhemmille silloin, kun se ei ole liian kuormittavaa.

Kulttuuriset erot isovanhemmuudessa

Kolmen sukupolven perheet ovat paljon yleisempiä Aasian maissa kuin esimerkiksi Pohjois-Euroopassa. Syyt kolmen sukupolven yhdessä asumiseen tai siihen, että isovanhempi on lapsenlapsen huoltaja ovat lisäksi erilaisia eri kulttuureissa. Katsaus sisälsi tutkimuksia eri maista, eniten Yhdysvalloista, Euroopan maista ja Kiinasta sekä Etelä-Koreasta ja Taiwanista. Kun positiivisten ja negatiivisten tulosten jakautumista tarkasteltiin eri maissa, ilmeni että molempia löytyi niin Yhdysvalloista, Euroopasta kuin Aasian maistakin. Aasian maissa positiivisia tuloksia oli suhteellisesti enemmän myös niissä tutkimuksissa, joissa tarkasteltiin lapsenlapsen huoltajana toimivia isovanhempia ja kolmen sukupolven perheitä.

Tutkimustulosten luotettavuus

Katsauksessa kiinnitimme erityistä huomiota siihen, miten tutkimukset oli toteutettu. Oliko tulosten perusteella mahdollista puhua syy-seuraussuhteista, joka tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että isovanhemman siirtyminen lapsenlapsen huoltajaksi heikentäisi tai parantaisi hänen terveyttään. Varsinaisia kausaalimenetelmiä oli hyödynnetty vain viidenneksessä tutkimuksista. Näissäkin tutkimuksissa tulokset jakautuivat niin, että aktiivisesta isovanhemmuudesta, esimerkiksi lastenlasten hoitamisesta, oli eniten hyötyä niille isovanhemmille, jotka eivät asuneet lastenlasten kanssa. Isovanhemmuuden negatiivisia vaikutuksia puolestaan löytyi eniten niillä isovanhemmilla, jotka olivat lapsenlapsen pääasiallisia huoltajia.

Vertailimme myös, miten tulokset jakautuivat siinä tapauksessa, että jokaisen tutkimuksen kaikki tutkimustulokset otettiin huomioon. Useissa tutkimuksissa nimittäin tarkasteltiin esimerkiksi useampia isovanhemman terveysmuuttujia. Kun kaikki tutkimuksissa raportoidut tulokset huomioitiin, kaikkein tyypillisin tulos oli ”ei-merkitsevä” eli aktiivinen isovanhemmuus ei ollut yhteydessä parempaan eikä huonompaan terveyteen tai hyvinvointiin. Edelleen kuitenkin negatiiviset tulokset painottuivat isovanhempiin, jotka olivat lapsenlapsensa huoltajia tai asuivat kolmen sukupolven perheissä, ja positiiviset tulokset isovanhempiin, jotka eivät asuneet lastenlastensa kanssa. Kun kaikki ei-merkitsevät tulokset otetaan huomioon, positiivisten ja negatiivisten tulosten suhteellinen jakautuminen eri isovanhempiryhmissä siis heikkenee, mutta ei häviä.

Miten tutkimus toteutettiin?

Katsaukseen sisältyvät artikkelit koottiin kansainvälisistä tutkimustietokannoista syyskuussa 2019. Alkuperäinen haku tuotti yli 19 000 artikkelia, joista seulottiin tarkempaan tarkasteluun 3 868 tieteellistä tutkimusta. Rajasimme mukaan vertaisarvioidut, englanninkieliset ja tilastollisia menetelmiä käyttäneet tutkimukset. Erilaisten rajausten jälkeen lopulliseen katsaukseen jäi 92 vuosina 1978–2019 ilmestynyttä artikkelia.

Osassa artikkeleita käsiteltiin useampaa isovanhempiryhmää eli esimerkiksi kolmen sukupolven perheissä asuvia isovanhempia ja isovanhempia, jotka ovat lapsenlapsen huoltajia, joten tutkimusten määrä oli 117. Nämä tutkimukset jakautuivat eri isovanhempiryhmiin seuraavasti: isovanhemmat lastenlasten huoltajina (34 tutkimusta), kolmen sukupolven perheet (18 tutkimusta) ja isovanhemmat, jotka eivät asu lastenlasten kanssa samassa kotitaloudessa (65 tutkimusta).

Isovanhemmuuden hyödyt

Katsauksen perusteella voidaan todeta, että oman terveyden ja hyvinvoinnin kannalta aktiivinen isovanhemmuus saattaa hyödyttää selkeimmin isovanhempia, jotka eivät asu lastenlastensa kanssa, mutta jotka osallistuvat näiden elämään. Tosin harvat tutkimukset löysivät tukea sille, että lastenlapsiin panostaminen olisi kausaalisesti yhteydessä isovanhemman terveyteen tai hyvinvointiin.

Lapsenlapsensa huoltajana toimiminen tai kolmen sukupolven perheessä asuminen ei vaikuta olevan isovanhemmalle yhtä hyödyllistä. Viimeksi mainitut tulokset eivät johdu ainoastaan siitä, että lapsenlapsen kanssa asumaan valikoituisi lähtökohtaisesti huonompikuntoisia isovanhempia. Aktiivinen osallistuminen lapsenlapsen elämään saattaa siis tukea aktiivista ikääntymistä, mutta vain silloin kun se ei ole liian raskasta isovanhemmalle itselleen.

Lisätietoja:

Mirkka Danielsbacka, Sosiologian apulaisprofessori
mirkka.danielsbacka@utu.fi

Antti O. Tanskanen, Sosiologian professori
antti.tanskanen@utu.fi

Tietovuoto perustuu artikkeliin:

Danielsbacka, M., Křenková, L. & Tanskanen, A.O. Grandparenting, health, and well-being: a systematic literature review. European Journal of Ageing (2022). https://doi.org/10.1007/s10433-021-00674-y

Viittaaminen

Danielsbacka Mirkka & Tanskanen Antti O. (2022). Onko isovanhemmuudesta hyötyä hyvinvoinnille? Tietovuoto-artikkeli 2/2022. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/onko-isovanhemmuudesta-hyotya-hyvinvoinnille/ [Viitattu: ##.##.20##].

---

Tutkimus on osa Sosiaaliset verkostot, syntyvyys ja hyvinvointi ikääntyvässä väestössä (NetResilience) -hanketta, jossa on mukana Väestöliiton lisäksi Turun yliopisto, Helsingin yliopisto sekä Aalto yliopisto. Tutkimus on saanut rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.