1. Suomi on lapsi- ja perhemyönteinen

Hallituksen tulee sitoutua laatimaan hallinnonalarajat ylittävä ja yhteiskunnan eri toimijat sitouttava lapsistrategia, joka perustuu lapsen oikeuksiin. Perheiden kokonaisvaltainen ja oikea-aikainen tuki on avain lasten eriarvoisuuden vähentämiseen. Tarvitsemme Suomeen lasten ja nuorten palveluita kokoavasti säätelevän lain, joka määrittelee yhteiset tavoitteet, vastuut ja mahdollistaa kunkin lapsen ja nuoren sekä perheen räätälöidyn tuen. Päätösten lapsivaikutusten arvioinnista tulee tehdä lakisääteistä.

Väestöliiton Perhebarometrissa 2018 perheet kaipaavat lisää joustavuutta työn ja perheen yhteensovittamiseen, perhetukiin ja -vapaisiin. Perhevapaauudistuksen tulee lähteä perheiden tarpeista, helpottaa työn tai opiskelun ja lastenhoidon yhdistämistä ja edistää tasavertaista vanhemmuutta. Uudistus tulee toteuttaa niin, että joustoja lisätään, ansiosidonnaista vanhempainvapaata pidennetään ensisijaisesti isän osuutta kasvattamalla eikä perheiden tilannetta heikentämällä.

Lapsiperheköyhyyttä on vähennettävä kehittämällä yleistä lapsilisäjärjestelmää sekä kohdentamalla tukia erityisesti pienituloisimmille perheille.

Maahanmuuttajien perheenyhdistämistä on helpotettava niin, että tulkintaa tulorajoista kohtuullistetaan ja yksintulleilta alaikäisiltä poistetaan toimeentulovaatimus.

Hallituskaudella:

  • Laaditaan parlamentaarisesti vaalikauden ylittävä lapsistrategia ja sen toimeenpano-ohjelma
    • Jatketaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistamista lapsi- ja perhelähtöisiksi sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen sekä järjestöjen yhteistyönä. Tuodaan tuki lasten ja nuorten arkeen. Lapsiperheiden monipuoliset palvelut on koottava perhekeskuksiin, jotka tarjoavat vanhemmuuden tukea matalalla kynnyksellä.
    • Vahvistetaan perheiden digipalveluita, joiden avulla voidaan kohentaa ajasta ja paikasta riippumatonta tuen saantia
    • Varmistetaan vaativaa ja monialaista apua tarvitsevien lasten ja perheiden hyvinvointia kehittämällä osaamis- ja tukikeskuksia
  • Työelämää kehitetään perheystävällisyyden näkökulmasta tekemällä työelämän tasa-arvoselvitys, mahdollistamalla pienten lasten vanhemmille joustava työaika sekä osa-aikatyön mahdollisuuksia
  • Perhevapaita uudistetaan siten, että perheillä on enemmän päätäntävaltaa niiden käytöstä, esim. niitä on voitava pitää myös osa-aikaisena ja useammassa jaksossa. Samalla vanhempainpäivärahan korvaustasoa nostetaan ja kestoa pidennetään lisäämällä isille varattua kiintiötä.
  • Sosiaaliturvauudistuksessa etsitään kiireellisesti ratkaisut lapsiperheköyhyyden poistamiseen mm. lapsilisäjärjestelmää kehittämällä: lapsilisä ulotetaan siihen, kun lapsi täyttää 18 vuotta, vähävaraisille vanhemmille annettaan 200 euron lapsilisäkorotus, opiskelijavanhemmille annetaan korotus lapsilisään ja selvitetään monilapsisten perheiden toimeentulokysymykset.