Perheystävällisiä käytäntöjä

Nainen vaihtamassa mustat korkokengät Converse-tennareihin.

Perheystävällisyyden perustana ovat työpaikan selkeät toimintatavat ja pelisäännöt. Perheystävällisyys on käytännön tekoja ja asennetta. Perheystävällisyyttä on eri tasoja hyvästä huipputasoon.

Perheystävällisyydessä voittavat kaikki: työntekijä, työyhteisö, yritys ja perhe. Paras lopputulos saavutetaan toimivilla rakenteilla, hyvällä johtamisella ja ohjeilla sekä pienillä arkisilla teoilla.

Perheystävällinen rekrytointi

Hyviä käytäntöjä perheystävällisessä rekrytoinnissa

  • Työpaikkailmoituksessa kuvataan tarkasti avoinna oleva työtehtävä, jotta henkilö voi ennen hakemistaan arvioida työn sopivuutta omaan elämäntilanteeseensa.
  • Työhaastatteluun valitaan henkilöt pätevyyden ja työkokemuksen mukaan. Hakijan perhetilanne ei saa olla valintaan vaikuttava asia.
  • Haastattelussa annetaan työnhakijalle totuudenmukainen kuva työoloista ja työajoista. Haastattelun aikana voidaan käydä avoimesti läpi, mitä keinoja tai etuja on käytettävissä, jotta henkilön työntekoa voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla.
  • Työtarjous tehdään parhaiten tehtävään soveltuvalle henkilölle perhetilanteesta riippumatta. Tarjouksessa voidaan ottaa huomioon mahdolliset työntekijän tai työnantajan toiveet ja ehdotukset työaikojen joustoista.
  • Työsopimuksessa tai sen liitteessä on selkeästi lueteltu työnteon ehdot ja työnantajan tarjoamat etuudet sekä henkilökohtaisesti sovitut joustot.

Huippukäytäntöjä perheystävällisessä rekrytoinnissa

  • Yrityksen laatimassa työpaikkailmoituksessa korostetaan joustavia työaikoja, etätyömahdollisuutta, mahdollisuutta kotipalveluun/lastenhoitoon sekä muita työn ja perheen yhteensovittamista tukevia käytäntöjä ja etuja työpaikalla.
  • Uudelle työntekijälle annetaan heti ensimmäisenä vuonna palkallinen vuosiloma (mielellään kesällä vähintään 3 viikkoa yhtäjaksoisesti) huolimatta työn aloittamisajankohdasta. Yhtäjaksoinen riittävän pitkä kesäloma tukee työssä jaksamista ja hyvinvointia koko tulevan vuoden ajan.

Työnteko ja joustot

Hyviä käytäntöjä työnteon joustavuudessa

  • Työntekijällä on selkeä käsitys omasta työnkuvastaan ja työn tavoitteista. Tavoitteista sovitaan esihenkilön kanssa.
  • Työmäärä on realistinen suhteessa työaikaan ja toimenkuvaan. Esihenkilö seuraa työntekijän jaksamista ja työmäärää.
  • Työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä käsitellään avoimesti kehityskeskusteluissa.
  • Työaikaa seurataan, mutta ensisijaisesti työpaikalla ollaan kiinnostuneita tuotetuista tuloksia. Esihenkilö sopii työntekijän kanssa, miten työaikaa seurataan ja miten mahdolliset ylityöt korvataan; ylitöiden pitämiseen vapaina kannustetaan.
  • Työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa ja/tai työvuoroihinsa. Esihenkilö pyrkii järjestämään työajat mahdollisimman hyvin kunkin elämäntilanteeseen sopiviksi ja joustaviksi.
  • Esihenkilö tukee etätyön tekemistä. Etätyön pelisäännöistä, tietoturvasta ja muista ehdoista sovitaan selkeästi.
  • Esihenkilö pyrkii ottamaan huomioon elämänkaaren eri vaiheisiin liittyviä perhe-elämän vastuita ja rajoituksia työnteon kannalta. Hän myöntää työntekijöille joustoja niin, ettei mikään yksittäinen tekijä (esimerkiksi ikä, sukupuoli tai perhetilanne) ole ainoa määrittävä tekijä ylimääräisten joustojen tai etujen myöntämisessä. Eri työntekijöitä kohdellaan mahdollisimman tasapuolisesti, mutta tilannekohtaisia joustoja on oltava mahdollista myöntää.

Huippukäytäntöjä työnteon joustavuudessa

  • Työntekijä voi tehdä etätyötä sovitun määrän ja vaikuttaa etätyöskentelyn ajankohtiin, kuitenkin työpaikan ja työyhteisön reunaehtoja huomioon ottaen.
  • Työnantaja huolehtii, että työntekijällä on etätyöpisteessä sopiva ergonomia (työpöytä ja -tuoli sekä toimivat nettiyhteydet ja tekninen laitteisto) sekä tietoturva, joka mahdollistaa esimerkiksi asiakaspalvelutyön tekemisen kotoa käsin.
  • Toimiva työaikapankki, jonka ansiosta työntekijä pystyy käyttämään vapaita ja muita joustoja tarpeen mukaan.
  • Toivottu osa-aikatyö sovitaan määräaikaiseksi jaksoksi: tämän jälkeen työntekijällä on mahdollisuus jatkaa edelleen osa-aikaista työntekoa tai siirtyä takaisin kokoaikatyöhön.

Perhevapaat

Hyviä käytäntöjä perhevapaista

  • Perhevapaan pituudesta keskustellaan ajoissa. Samalla sovitaan yhteydenpidosta vapaan aikana ja muista yksityiskohdista, kuten työpaikkaetujen säilymisestä vapaan aikana. Lisäksi sovitaan alustavasti mahdollisesta perehdytyksestä vapaan jälkeen.
  • Perhevapaalla olevalle työntekijälle tarjotaan mahdollisuus pitää työpaikan tietokone ja puhelin käytössään, mikäli käytäntö kohtelee tasapuolisesti kaikkia perhevapaille (samantyyppisestä ja -tasoisesta työtehtävästä) jääviä.
  • Määräaikaisen työntekijän kanssa ja sovitaan mahdollisimman selkeästi, mitä jatkossa tapahtuu; esimerkiksi milloin määräaikainen sopimus uusitaan perhevapaan aikana vai katkeaako työsopimus esimerkiksi projektiluonteisen määräaikaisen työn päättyessä
  • Esihenkilö kohtelee samantyyppisessä työ- ja perhetilanteessa olevia työntekijöitä samalla tavoin. Tilannekohtaista harkintaa myös käytetään.

Huippukäytäntöjä perhevapaista

  • Esihenkilö kannustaa tasapuolisesti kaikkia työntekijöitä jäämään tilapäisesti kotiin hoitamaan sairastunutta lasta tai lähiomaista.
  • Esihenkilö huolehtii sujuvasti sijaisuus- ja muiden järjestelyjen toteutumisesta. (Suomen lainsäädännössä lapseksi katsotaan sairastapauksissa alle 10-vuotiaat, mutta työehtosopimuksissa tai työpaikan omissa oheistuksissa voi olla lisämaininta oikeudesta hoitaa kotona sairastunutta lasta esimerkiksi 13 ikävuoteen asti.)
  • Työnantaja tarjoaa mahdollisuuden jäädä perhevapaalle ja tuo samalla ilmi, millä tavalla hän tukee perhevapaasta huolimatta työntekijän paluuta takaisin ja myöhempää urakehitystä.
  • Perhevapaalla oleva työntekijä kutsutaan halutessaan mukaan työpaikan tapahtumiin, kuten pikkujouluihin, läksiäisiin tai tiimitapahtumiin. Jos työntekijä toivoo, ettei vapaan aikana häneen olla lainkaan yhteydessä työpaikalta, myös tätä toivetta pääsääntöisesti noudatetaan (ellei kyseessä ole joku merkittävä asia työsuhteen kannalta).
  • Vuoden tai pidempiaikaisen jakson jälkeen perhevapaalta palaavalle työntekijälle tarjotaan perehdytyskoulutus sekä nimetään hänelle oma tukihenkilö, joka tukee työn aloittamisessa.
  • Raskausaika ei vaikuta siihen, myönnetäänkö työntekijälle tarvittaessa pitkä (maksimissaan 3 kuukauden) yhtäjaksoinen palkallinen sairausloma.
  • BabyBonus äitiysvapaalle jääville, eli rahallinen erityiskorvaus lapsen synnyttävälle.
  • Äideille 72 arkipäivää palkallista äitiysvapaata, isille palkallinen isyysvapaa.

Kehittämisen verkosto – yhteistyökumppaneita

Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelma on koonnut avoimen konsulttiverkoston suomalaisen työelämän kehittämiseen. Ohjelman rakenteen tuntevat toimijat tarjoavat perheystävällisyyden kehittämisen lisäksi muitakin palveluja työnantajille. Löydät alla olevasta liitteestä tarkempaa tietoa.

Lue lisää:

Kehittämisen verkosto – Yhteistyökumppaneita (pdf)

Perheystävällinen työpaikka -ohjelman pääsivu