Väestöliiton tavoitteet aluevaaleissa

Väestöliiton tavoitteet ensimmäisissä aluevaaleissa 2022

Rakennetaan perhekeskuksista lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin vastaava kohtaamispaikka ja palvelut kokoava toimija

Väestöliitto pitää alueiden tulevaisuuden avaimena sitä, että alueen kunnat ovat houkuttelevia kotipaikkoja niin nuorille, perheille kuin Suomeen muista maista muuttaville.  Toimiva ja yhdenvertainen sosiaali- ja terveydenhuolto on yksi hyvinvointiyhteiskunnan peruspilari ja alueen houkuttelevuutta vahvistava tekijä.

Väestöliitto korostaa kunkin asuinympäristön keskeisinä toimintoina lasten ja nuorten ja vanhempien tarpeisiin vastaavia perhekeskuksia. Toiminnan tulee rakentua perheiden ja lasten yhdenvertaisuudelle ja erilaisten elämäntilanteiden ja perheiden monimuotoisuuden tunnistamiselle.

Perhekeskuksen toimintoihin tulee linkittää myös järjestöjen työ. Paikalliset ja alueelliset järjestöt tarvitsevat käytännössä kunnan tai alueen osoittamia tiloja, ”perheiden olohuoneita”, jotta ne voivat toimia osana perhekeskuksia.  Kohtaavan työn rinnalla tulee kehittää saavutettavia digitaalisia palveluja ja niiden tarjoamiseen liittää ohjaus järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä tukeville digialustoille. Tällainen on mm. Väestöliiton ja yli 40 muun järjestön Hyväkysymys.fi -verkkopalvelu. Perhekeskukset ovat käyttäjiään varten ja siksi lapset, nuoret ja perheet tulee osallistaa perhekeskusten suunnitteluun, toiminnan arviointiin ja edelleen kehittämiseen.

Järjestetään seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -palvelut yhdenvertaisesti – nuorille maksuton ehkäisy

Hyvinvointialueen terveydenhuollon järjestämisvastuuseen kuuluu seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen ja siihen liittyvät palvelut. Seksuaaliterveys on kokonaisvaltainen seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen, emotionaalisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Positiivinen ja kunnioittava asenne seksuaalisuuteen ja seksuaalisiin suhteisiin on edellytys hyvälle seksuaaliterveydelle. Hyvä seksuaaliterveys on keskeinen osa hyvinvointia ja terveyttä.

Uudet hyvinvointialueet ovat mahdollisuus seksuaalisen hyvinvoinnin parantamiseen. Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen tarjonnan tulee rakentua jokaisen oikeudelle saada tietoa, olla turvassa ja päättää omasta seksuaalisuudestaan ja lisääntymisestään. Seksuaaliterveyspalveluita kehittäessä tulee huomioida ihmisten moninaisuus. Huomiota on kiinnitettävä palveluista tiedottamiseen ja kehittää palveluita siten, että ne tavoittavat kaikki ryhmät. Hyvät palvelut jäävät käyttämättä, jos ihmiset eivät tiedä, että niitä on tarjolla.

Seksuaaliterveyspalvelujen kehittämisessä tulee yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi huomioida eri sukupuolet ja ikäryhmät ja eri kielellistä tai etnistä taustaa edustavat ihmiset.

Alueilla on vahvistettava ammattihenkilöiden valmiuksia tukea kaiken ikäisten oikeutta keholliseen koskemattomuuteen ja tunnistaa seksuaaliväkivalta ja seksuaalisuuteen kohdistunut häirintä ja auttaa niitä kohdanneita.

Kaiken kaikkiaan seksuaaliterveysosaamista pitää vahvistaa perusterveyden-huollossa. Ehkäisyneuvontapalvelut pitää laajentaa kattamaan seksuaaliterveys kokonaisuutena ja siten, että nykyinen ehkäisyneuvonta laajenisi kokonaisvaltaiseksi seksuaaliterveysneuvonnaksi. Tällöin myös hedelmällisyystietous olisi tarpeen mukaan osa palveluja.

Yhteistyötä oppilaitosten tarjoaman tasa-arvo- ja seksuaalikasvatuksen ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kesken tulee lisätä. Hyvinvointialueella pitäisi olla seksologian asiantuntijoita, jotka vastaisivat laadukkaista seksuaalikasvatusmateriaaleista/opetuksen tasosta. Nuorten tietoa seksuaalisuudesta, ihmissuhteista, omista oikeuksista ja velvollisuuksista tulee vahvistaa. Oman ja toisen kehon rajojen, sekä kunnioittavan kohtelun opettamista tulee lisätä.

Ajantasaisen, tutkitun tiedon saaminen oman seksuaalisen kehityksen tueksi on myös seksuaalioikeus.

Palvelupolku kouluterveydenhoidosta perusterveydenhoitoon tulee olla saumaton ja kouluterveydenhoitajilla pitää olla riittävä seksuaaliterveyden osaaminen. Palvelujen käyttäjiä, erityisesti nuoria, tulee osallistaa palvelujen suunnitteluun.

Väestöliitto kannattaa maksuttoman ehkäisyn tarjoamista alle 25-vuotiaille nuorille.

Maksuton ehkäisy edistää terveyttä tasa-arvoisesti ja näkyy vähenevinä sosiaali- ja terveydenhuollon kuluina pitkällä aikavälillä. Suomessa on jo kymmeniä kuntia, jotka tarjoavat maksutonta ehkäisyä nuorille. Maksuttoman ehkäisyn kokeilu on alkamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimana. Siihen liittyvät alueet sekä kokeilun tulosten seuranta ja arviointi ovat nyt avainasemassa parhaiden toimintamallien luomiseksi ja vakiinnuttamiseksi.

Seksuaalisuuteen tutustumisen tulee olla turvallista. Maksuttoman ehkäisyn kautta nuoret oppivat ottamaan vastuun omasta ja muiden seksuaaliterveydestä. Nuoria on parasta tukea perustamaan perheitä vasta, kun he ovat siihen todella valmiita. Suunnittelematon raskaus tai abortti sekä siitä johtuva psykologinen kuormitus voivat häiritä nuoren identiteetin kehitystä, koulunkäyntiä, työelämän alkua ja hyvinvointia.

Saavutettava ehkäisy ja neuvonta vähentävät seksuaalisuuteen ja seksitauteihin liittyvää stigmaa. Seksitauteja ehkäisemällä turvataan myös nuorten hedelmällisyyttä. Terveydenhuollon ammattilaisilla tulee olla riittävät resurssit maksutonta ehkäisyä suunniteltaessa. Laadukkaan maksuttoman ehkäisykäynnin ei tulisi olla ”pillereiden anto” -tilanne vaan nuorelle tulisi antaa aikaa ja mahdollisuus ottaa puheeksi itseään mietityttävät asiat omasta seksuaalisuudestaan ja lisääntymisterveydestään.

Varmistetaan sujuva yhteistoiminta alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja kunnan varhaiskasvatuksen, koulun ja harrastustoiminnan kesken

Sote-uudistus korostaa kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyön tarvetta.

Ihmisten hyvä elämä kasvaa ihmissuhteissa ja tärkeissä yhteisöissä. Kuntien ja alueiden hyvinvointipalveluilla vastataan tuen tarpeisiin. Hyvinvointialueet päättävät ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluista.

Alueen strategiassa linjataan sekä ehkäisevät että korjaavat sosiaali- ja terveyspalvelut ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Uudessa työnjaossa kotikunnan päätökset vaikuttavat edelleen merkittävästi siihen, miten hyvä arki eri ikäisillä ja erilaisilla ihmisillä sujuu.

Kunnan vastuulla on edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja myös alueen tulee osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa olla mukana tässä työssä. Tähän kunnat ja alueet tarvitsevat tiivistä yhteistyötä myös järjestöjen kanssa.

Hyvinvointialueen päättäjien tulee varmistaa sujuva yhteistoiminta kunnan varhaiskasvatuksen, koulun ja harrastustoiminnan kanssa niin, ettei ihmisten ei tarvitse miettiä, kuka palvelut järjestää.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa oppilas- ja opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueen järjestettäväksi. Palvelujen sisältö säilyy ennallaan.

Muutostilanteessa on huolehdittava siitä, että opiskelijahuollon palvelut järjestetään edelleen lähipalveluna, ennalta ehkäisevänä ja koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Kuraattoreilla on mahdollisuus tehdä sosiaalihuoltolain mukaisia palvelutarpeen arviointeja ja päätöksiä, jos hyvinvointialue näin päättää.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja tulee lisätä merkittävästi ja turvata niiden nopea saatavuus sosiaali- ja terveyskeskuksissa ja terapiapalveluina. Palveluiden tulee vastata koronan lapsille ja nuorille aiheuttamaan kuormitukseen ja tulevaisuuden epävarmuutta ja ahdistusta lisääviin ilmiöihin, erityisesti ilmastokriisiin.  Mielenterveyspalveluissa tulee huomioida liittymät kunnan palveluihin ja muihin perheiden, lasten ja nuorten palveluihin, jotka kootaan perhekeskuksiin. Uudistuksessa on mahdollista tuoda perus- ja erikoistason mielenterveyspalveluja myös koulujen yhteyteen, mikä on yksi tapa vastata nykyistä paremmin lasten ja nuorten palvelutarpeeseen.