Vauvarahasto
Ylisukupolvisen rahaston perustelut ja rakenne
Väestöliitto ehdottaa uutta Vauvarahastoa lapsiperheiden ja toivotun lapsiluvun saavuttamisen tukemiseksi Suomessa. Vauvarahasto nojaa kolmeen periaatteeseen: tuki painottuu ensimmäiseen lapseen, kannustin on riittävän suuri vaikuttaakseen perheiden päätöksiin, ja malli mahdollistaa perheen perustamisen varhaisessa ikävaiheessa.
Suomen syntyvyys on laskenut merkittävästi verrattuna vuosituhannen alkuun. Suomalaiset toivovat keskimäärin kahta lasta, mutta yhä useampi jää lapsettomaksi. Tällä hetkellä korkeatuloiset suomalaiset parit perheellistyvät huomattavasti todennäköisemmin kuin matalatuloiset saman ikäryhmän parit. Kansainvälinen tutkimuskirjallisuus osoittaa, että taloudelliset kannustimet vaikuttavat syntyvyyteen suhteessa niiden kokoon. Tärkeää on myös yhteiskunnan laajempi perheystävällisyys.
Vauvarahasto-mallissa jokaiselle Suomessa syntyvälle lapselle avattaisiin rahastoon 5 000 euron osuus, jonka varat vapautuisivat käyttöön silloin, kun henkilö varttuessaan saa oman lapsen. Pääoma sijoitetaan julkisiin arvopapereihin useiden vuosikymmenten horisontilla, ja se kasvaa korkoa korolle -tuottojen avulla. Sijoituksen arvosta tilitetään vanhemmille 70 prosenttia ensimmäisen lapsen kohdalla ja toisen lapsen syntyessä jäljellä olevasta summasta maksetaan 60 prosenttia. Loppuosa maksetaan kolmannen lapsen syntyessä. Käyttämättömät tuotot palautuisivat rahastoon. Maksut säädellään niin, että ne eivät suosi lastensaannin lykkäämistä.
Vauvarahaston vaikutus alkaa näkyä vasta sukupolven päästä, joten tarvitaan lisäksi myös välittömiä toimia. Väestöliitto ehdottaa noin 20 vuodeksi uudenlaista perhe-etuutta, kolmesta ensimmäisestä lapsesta maksettavaa syntymäbonusta nykyvanhemmille: 5 000 € ensimmäisestä, 2 000 € toisesta ja 500 € kolmannesta.
Rekisteriaineistolla 2020-luvulta tehty agenttipohjainen väestösimulaatiomme osoittaa, että väliaikainen malli voisi nostaa kokonaishedelmällisyysluvun nykyiseltä noin 1,3:n tasolta noin 1,6:een ja täysi Vauvarahasto-malli edelleen lähemmäs kahta lasta naista kohti. Tämä vastaisi lapsilukua, jota suomalaiset itse toivovat. Etuudet vähentäisivät elinikäistä lapsettomuutta ja tuloluokkien välistä eroa perheellistymisessä.
Vauvarahaston ja väliaikaisen mallin keskimääräinen vuosittainen julkinen kustannus jaksolla 2027–2075 on yhteensä arviolta noin 325 miljoonaa euroa. Vauvarahaston odotetaan olevan pääosin itseään rahoittava sukupolven kuluttua.
Uuden yhteiskuntapoliittisen innovaation myötä Suomi voisi profiloitua kansainvälisesti perheystävällisen politiikan edelläkävijänä ja esimerkkinä sukupolvien välisestä solidaarisuudesta ikääntyvissä yhteiskunnissa.
Heino M., Zaretckii S., Nissinen J., Berg V., Mäki M., Pelkonen T., Stone L. & Rotkirch R. (2026). Vauvarahasto. Ylisukupolvisen rahaston perustelut ja rakenne. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Työpaperi 12/2026
Julkaisun tiedot
| Julkaisija | Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos |
|---|---|
| Kirjoittaja | Max Heino, Stepan Zaretckii, Jarkko Nissinen, Venla Berg, Miika Mäki, Tuure Pelkonen, Lyman Stone ja Anna Rotkirch |
| Kustantaja | Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos |